Luontoon.fi uutiset

Suojelualueet tekevät hyvää luonnolle ja ihmiselle

Suojelualueiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on erittäin tärkeää – ilman suojelualueita Suomen luonto olisi paljon yksipuolisempi ja haavoittuvaisempi. Suojelualueet ovat yhä tärkeämpiä myös ihmisille: ne tuovat hengähdyshetkiä arjesta, mainioita vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja osalle yrittäjistä tilauksia työkalenteriin.

Suurin osa suojelualueista on valtionmailla Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitovastuulla. Lakisääteisiä suojelualueita näistä on yli 20 000 km². Suurin piirtein saman verran on muita, suojeluun varattuja alueita. Tunnetuimpia suojelualueita valtionmailla ovat esimerkiksi kansallispuistot ja luonnonpuistot.

Lue lisää suojelualueista valtionmailla:

Suo siellä, vetelä täällä – ja hyvä niin 

Suojelualueilla on tilaa monipuolisille, harvinaistuville elinympäristöille: rämeitä, korpia, paahdeharjuja, niittyjä, lettoja, lähdelampia, fladoja ja puroja – ja tässä vain muutamia esimerkkejä elinympäristöistä, joilla on omanlaisensa luonto ja lajisto. Esimerkiksi lähteet ja purot lähiympäristöineen, suot ja laajat luonnontilaiset metsät säilyvät ainoastaan suojelualueilla. Tärkeää on, että erilaisia elinympäristöjä on tarjolla mahdollisimman monen lajin tarpeisiin ja riittävästi, jotta lajit voivat tarpeen tullen etsiä uusia asuinpaikkoja. Pienissä, eristäytyneissä elinympäristösaarekkeissa eläminen on vaikeaa. 

Suojelualueilla tällaiset luontotyypit eivät ole ainoastaan turvassa, vaan niitä myös tarvittaessa hoidetaan: elinympäristöjä ennallistetaan eli palautetaan lähemmäksi niiden luontaista tilaa. Suomessa on runsaasti kokemusta ja taitoa erilaisten elinympäristöjen palauttamisessa luonnontilaisiksi – olemme siis ennallistamisen maailmanhuippua. Osaa elinympäristöistä ei ennallisteta, vaan niitä kunnostetaan ja hoidetaan säännöllisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi perinneympäristöt eli perinnebiotoopit.

Kirkasvetisen järven pohjalla kasvaa vesikasveja mm. ahvenvitaa.

Lue elinympäristöjen kunnostuksesta

Olkaa kuin kotonanne – suojelualueet ovat monen lajin unelma-asumuksia

Suojelualueet ovat monen lajin koti. Perinteiset luonnontilaiset elinympäristöt mahdollistavat niille suojan, ravinnonsaannin ja lisääntymisen. Osa lajeista tarvitsee tietynlaisia elinympäristöjä. Esimerkiksi hitupihtisammal ja korpikolva ovat molemmat uhanalaisia vanhojen metsien lajeja, jotka tarvitsevat lajityypilliseen elämäänsä vanhaa, kaatunutta lahopuuta ja jatkuvasti uusia sopivia runkoja, kun entiset lahoavat loppuun. Tällaista lahopuujatkumoa ei kuitenkaan löydy kuin pienessä osassa maamme metsiä. Näiden lajien todennäköisimpiä kasvupaikkoja ovatkin suojelualueiden tarjoamat hiljaiset ja rauhalliset kolkat.

Usein paras apu uhanalaisen lajin auttamiseksi on ylläpitää sen elinympäristöä. Suojelualueilla lajien suojelun kerrannaisvaikutukset ovat suuret: kun auttaa yhtä erityisen elinympäristön lajia, auttaa samalla kymmeniä, jopa satoja muita lajeja. 

Noin 15 mm:n mittainen kiiltävän musta korpikolva lahopuun päällä.

Suojelualueilla autamme useita erilaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä, kuten

Luontoarvot ovat kelpo työllistäjä

Suo-ojat eivät tukkeudu itsestään eikä lintuvesikosteikon ruoppaus onnistu tahdonvoimalla – monimuotoinen luonto alkaa joskus kaivinkoneen kauhasta. Niityt kasvavat umpeen ilman laiduntavaa karjaa tai niittokonetta. Suojelualueiden luonnon hoitaminen ja ennallistaminen eivät onnistuisi ilman paikallisten kone-, maatalous- ja muiden yrittäjien apua, ja suojelualueet tuovatkin monelle lisätuloja.

Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat satsauksia nykyisyyteen, mutta ennen kaikkea tulevaisuuteen: eliöyhteisöt ottavat kunnostetun alueen käyttöönsä hiljalleen, ja usein luonto saa parhaan hyödyn hoitotoimista vuosikymmenien kuluessa. Joskus hoidon vaikutukset näkyvät nopeastikin ja esimerkiksi rantalinnut palaavat nopeasti kunnostetuille rantaniityille. Mitä enemmän ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä tehdään, sitä parempi luonnon monimuotoisuudelle. 

Suojelualueet vaativat usein hoitoa, jotta luontoarvot säilyvät. EU:n LIFE-luonnonsuojeluhankkeissa valtion 25 %:n osuus tuottaa keskimäärin 75% ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi näillä hankkeilla hankitaan yritystoimintaa vahvistavia ostopalveluja miljoonilla euroilla. Vuoden 2013 jälkeen alkaneiden, Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämien kahdeksan LIFE-hankkeen kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat olleet vuosittain noin 25 miljoonaa euroa.

Kaivinkone peittää suo-ojaa. Ojan reunoilla kasvaa ojituksen jäljiltä 10-15-metrisiä ohuita mäntyjä.

Askel pitenee, mieli kevenee – suojelualueilla tulee parempi olo

Kansallispuistot ovat Suomen suurimpia suojelualueita. Ne ovat samalla suomalaisille yhä tärkeämpiä retkeilykohteita, ja moni suomalainen asuukin melko lyhyen matkan päässä lähimmästä kansallispuistosta. Luonnossa oleminen auttaa tutkitusti hyvinvointia ainakin kolmella tavalla: luonto houkuttelee liikkumaan rivakammin kuin sisätiloissa, luonto auttaa palautumaan stressistä ja luontoliikunta edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Ja mikä parasta: jo pienet määrät luontoliikuntaa auttavat.

Luontoarvot ovat suurin syy tulla kansallispuistoihin ja muille suojelualueille. Suojelu maksaa takaisin. Rahasumma, jonka valtio sijoittaa tärkeiden luontokohteiden retkeilyalueisiin, on myös luonnonsuojelutyötä käytön ohjauksen avulla. Tämä summa palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. 

Suojelualueet ovat myös kiehtovia paikkoja tärkeälle vapaaehtoistyölle. Joka vuosi perinneympäristöjen suojelussa auttavat vapaaehtoiset paimenet, jotka kaitsevat niittyjä perkaavia eläimiä ympäri Suomen. Perinteiset hakamaat ovat harvinaistuva elinympäristö monille lajeille, ja perinneympäristöjen hoito onkin merkittävää suojelutyötä.

Suojelualueilla vapaaehtoisen työpanoksensa voi antaa myös esimerkiksi purokunnostuksissa, haitallisten vieraskasvilajien poistamisessa, saimaannorpan apukinosten kolaamisessa ja vastuupetolintujemme seurannoissa. Vapaaehtoistyö suojelualueilla on hyvin suosittua.

Komeasarvinen pässi ihmisen rapsuteltavana.Taustalla näkyy lampaita ja harmaapintainen puurakennus.

Lue lisää