Uutiset

Soita ennallistetaan suojelualueilla lähivuosina enemmän kuin koskaan aikaisemmin - jo viime vuonna ennallistamisen volyymi nelinkertaistui

Suojelualueiden ojitettuja soita ennallistetaan kovempaa tahtia kuin koskaan aikaisemmin. Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoite on noin 15 000 hehtaaria vuoden 2023 loppuun mennessä. Määrä vastaa 21 000 jalkapallokenttää. Ennallistaminen on tärkeää, sillä suoluontotyyppien ja soiden eliölajien uhanalaisuus on lisääntynyt huolestuttavasti. Ennallistaminen parantaa myös suoalueiden virkistys- ja matkailukäyttöä.

Ilmakuva ojitetusta suosta.

Ennallistamistavoite on todella korkea, sillä neljässä vuodessa tehdään se, mihin aiemmin meni 15 vuotta. Urakan aloitus viime vuonna oli jo rivakka, sillä silloin ennallistettiin neljä kertaa enemmän soita kuin sitä edellisenä vuotena.

Ennallistamisvauhdin antaa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman Luontopalveluille suuntaama rahoitus ja antama tavoite, joka on 12 000 ennallistettua suojelualueiden suohehtaaria vuoden 2023 loppuun mennessä. Sen lisäksi Luontopalvelut ennallistaa EU:n LIFE-rahoituksella vielä noin 3000 hehtaaria.

15 000 hehtaaria on vain välietappi tälle hallituskaudelle, sillä Helmi-elinympäristöohjelma esittää vielä 18 000 lisähehtaarin ennallistamista vuoden 2030 loppuun mennessä.

Ennallistamisella vastataan ennen kaikkea luontokatoon 

Verikämmekkä suolla.Suoluonnon uhanalaisuus on lisääntynyt huolestuttavasti. Yli puolet suoluontotyypeistä ja 120 soiden eliölajia on uhanalaisia. Joitain lajeja on hävinnyt soilta kokonaan.

Ennallistamista tehdään ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Sillä palautetaan suon luonnollista vesitaloutta, minkä myötä lajisto alkaa palata alueelle hiljalleen. Pidemmällä aikavälillä suosta tulee myös parempi hiilinielu, ja rehevöittävien ravinteiden valuminen soilta vesistöihin vähenee.

Myös suon virkistysarvo paranee. Karpalot ja hillat ilahduttavat marjastajia, ja maisema muuttuu helppokulkuisemmaksi ja kauniimmaksi, kun syvät suo-ojat vähenevät. Metsästäjille on iloa kanalinnuista, kun niiden elinympäristöt paranevat. Lisääntyvän soiden virkistys- ja matkailukäytön myötä tulee tuloja paikallistalouteen. Myös ennallistamistyö itsessään hyödyttää paikallistaloutta, sillä ennallistaminen teetetään koneurakoitsijoilla.

Miksi suojelualueilla on ojitettuja soita?

Suojelualueilla on soita, joita on ojitettu ennen kuin niistä tuli suojelualueita. Metsähallituksen Luontopalvelut alkoi ennallistaa valtion mailla olevia soita1990-luvulla. Silti suojelualueilla on yhä noin 50 000 hehtaaria ojitettuja soita. Kaikkien soiden ennallistaminen ei kannata, sillä ne saattavat olla liian pitkälle muuttuneita, kasvavat järeää metsää, ovat yksittäisiä pieniä aloja tai niiden ennallistaminen aiheuttaa vettymishaittaa ympäröiville alueille.

Esimerkkejä ennallistamiskohteista: 

Etelä-Lapissa Tervolassa Kalhuaavan soidensuojeluohjelman laajalla aapasuolla ennallistamistyömaa on yksi lähiaikojen suurimmista. Siellä viimeistellään tänä vuonna lähes 160 hehtaarin urakkaa täyttämällä 1960-70-luvuilla kaivettuja ojia. Yhteistyötä tehdään Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa suojelusuota ympäröivillä alueilla. Työmaa on vaativa upottavien soiden takia. Osa konetyöstä tehdäänkin talvella, kun suo on jäässä. Ennallistamisesta hyötyvät muun muassa kämmekät, lettosammalet, riekko ja suokahlaajalinnut.

  • Lisätietoja suunnittelija Markku Pernu, puhelin 040 7239574

 
Siikalatvan Matilanneva Rimpinevan suojelualueella reunaojista on ohjattu vesiä rimpisen aapasuon keskelle. Näin on saatu parannettu suojelualueen tilaa sadan hehtaarin alueella. Myös täällä tehtiin yhteistyötä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa. Se ohjasi ympäröivistä monikäyttömetsistä valumavesiä suunnitellusti suojelualueelle. Rimpineva kuuluu seudun parhaimpiin lintusoihin ja ennallistaminen auttaa entisestään kahlaajia, petolintuja ja vesilintuja. Suon tilan heikkenemisen loppuminen parantaa aluetta myös metsäpeurojen kesälaitumena. Myös suokasvillisuus on edustavaa, ja alueella kasvaa mm. punakämmekkää.

  • Lisätietoja suunnittelija Sakari Rehell, puhelin 0400 869261

 
Kansallispuistoissakin voi olla ojitettuja soita. Varsinais-Suomessa Ruskossa Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuo on aikoinaan ojitettu 1970-luvulla. Nyt alueella on ennallistettu reilut 30 hehtaaria osin Helmi-elinympäristöohjelman, osin Hydrologia-Lifen rahoituksella. Ennallistettu alue on keidasrämeen laiteita. Ennallistuksesta hyötyvät esimerkiksi suolinnut ja perhoset.

  • Lisätietoja erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen, puhelin 040 7578697

Lisätietoa soiden ennallistamisesta