Luonnonvarakeskus kartoitti suomalaisten näkemyksiä ja asenteita saimaannorppaa ja sen suojelua kohtaan.

Suomalaisista noin 15 % arvioi nähneensä jossain vaiheessa elämäänsä saimaannorpan luonnossa, paljastaa suomalaisten norppakokemuksia avaava Luonnonvarakeskuksen (Luke) kyselytutkimus. Saimaan alueella asuvilla norppahavainnot ovat tavallisempia, ja jopa 46 % kertoo nähneensä norpan ainakin kerran elämänsä aikana. Alueen asukkaista noin joka kymmenes on saanut ihmetellä norppaa useamminkin. Noin kolmannes vastaajista koki tärkeäksi, että voi seurata norpan elämää Norppaliven välityksellä.

Luken kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten näkemyksiä ja asenteita saimaannorppaa ja sen suojelua kohtaan. Vuonna 2022 kerätty kyselyaineisto kertoo niin Saimaan alueen virkistyskäytöstä, norppaan liittyvistä arvostuksista kuin myös käsityksistä norpan suojelusta. Kyselyn otannassa painotettiin Saimaan alueen asukkaita. Vastaajia oli kaikkiaan noin 1500, joista Saimaan alueen asukkaita noin 600 vastaajaa. 

Norppa on Saimaan symboli ja sen kohtaaminen ilahduttaa

Norppaan liittyvät olemassaoloarvot eli ilo siitä, että hylje on olemassa ja säilyy myös tulevaisuudessa, oli vastaajille erityisen tärkeää. Norpan symboliarvo on myös hyvin tärkeä. Norppa nähdään sekä luonnonsuojelun symbolina että Saimaan järvialueen symbolina. 

"Havaitsimme että noin puolelle vastaajista tärkeää ja iloa tuotavaa oli myös hylkeen havaitseminen luonnossa tai Norppaliven kautta", kertoo tutkimusprofessori Eija Pouta Lukesta. 

Reilu kolmannes vastaajista nosti lähinnä norpan olemassaoloon liittyviä arvoja esiin. Norpan olemassaoloarvoja painottavat olivat muita useammin nuoria kaupunkilaisia, jotka eivät olleet käyneet Saimaan alueella. Vaikka luonnon monimuotoisuuden olemassaoloarvot ovat yleisesti tunnustettuja, on käsite haastava. Kyselytutkimuksilla voidaan tuoda esille ihmisten kokema luonnon ja sen monimuotoisuuden olemassaoloarvo. Olemassaoloarvon kokeminen ei edellytä minkäänlaista luonnon käyttöä – tietoisuus olemassaolosta ja arvostaminen riittää. Toisaalta luonnolla voidaan ajatella olevan myös ihmisestä riippumatonta itseisarvoa. 

Noin 14 % kyselytutkimuksen vastaajista ei kokenut norpan olemassaoloarvoja tai sen havaitsemiseen liittyviä kokemuksia yhtä tärkeiksi kuin muut vastaajat. Tähän ryhmään kuului erityisesti alueen maanomistajia. Vaikka alueella asuvat tai siellä vierailleet kokivat lähes kaikki norppaa liittyvät asiat tärkeämmiksi kuin suomalaiset yleensä, paikallisista neljällä prosentilla oli kielteisiä kokemuksia saimaannorpasta.

Vapaaehtoistyö on tärkeä osa norpan suojelua. Pesäpaikkojen laskenta ja apukinosten kolaaminen pesäpaikoiksi on suurelta osin vapaaehtoisten varassa. Noin viidesosa vastaajista piti tärkeänä kansalaisten mahdollisuutta osallistua suojelutyöhön.

Kysely on toteutettu osana EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanketta (metsa.fi). Hanketta koordinoi Metsähallitus ja siihen osallistuu useita suomalaisia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, luontojärjestöjä ja viranomaistahoja.

Lisätietoa

• Preferences for Saimaa ringed seal conservation: cultural ecosystem services, recreation benefits and valuation of conservation programs (pdf 619 kt, englanniksi, metsa.fi)
• Survey data of Our Saimaa Seal Life (pdf 1319 kt, englanniksi, metsa.fi)