Luontoon.fi uutiset

Saariston lapasotkakanta lähellä häviämistä

Suomen rannikon lapasotkakanta on hiipunut hiipumistaan. Viimeisimmässä uhanalaisarviossa laji arvioitiin erittäin uhanalaiseksi (EN) ja merikannan kooksi vain noin 50 paria. Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus toteuttivat toukokuussa eteläisellä Merenkurkun alueella lintulaskennan keskittyen lapasotkapareihin.

Kaksi vesilintua uimassa.

1970-luvulla laji esiintyi pitkin rannikkoa ollen erityisesti länsirannikolla yleinen. Vielä 1990-luvun lopulla rannikon kannaksi arvioitiin 800 paria. Sen jälkeen määrät ovat pienentyneet ja levinneisyysalue on kutistunut Perämereltä ja Suomenlahdelta kohti Merenkurkun saaristoa. Merenkurkun ulkopuolella laji pesii saaristossa enää satunnaisesti. Lapin tunturilampien kannaksi arvioitiin noin 50-150 paria ja sen arvioidaan olevan melko vakaa.

Aiemmin pelkästään lapasotkaan keskittyvää laskentaa ei ole tehty ja parihavainnot on tehty saaristolintulaskentojen ohessa. Toukokuussa Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus selvittivät jäljellä olevien lapasotkien pesimäsaaria laajalla alueella eteläisen Merenkurkun alueella. Selvityksissä löytyi 20 paria, joista 17 paria oli kahdessa keskittymässä. Koska molemmilla alueilla tiedetään olevan runsaasti maapetoja, kuten minkkejä, pyritään näissä saariryhmissä poistamaan maapetoja mahdollisimman pian lapasotkan poikastuoton parantamiseksi ja lajin pelastamiseksi saaristossa. Pohjoisempana Norrskärin saariryhmässä tiedetään lisäksi olevan noin 25 paria suhteellisen vakaana kantana johtuen vuosikausia jatkuneesta maapetojen pyynnistä.

Lapasotkakannan vähenemisen syynä talvehtimisalueiden ongelmat

Lapasotkakannan vähenemisen on arveltu johtuvan pääasiassa talvehtimisalueiden ongelmista, kuten metsästyksestä, öljyvahingoista sekä erityisesti kalanpyydyksiin hukkumisista. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin pyydyskuolleisuuden olleen talvehtimisalueilla Etelä-Itämerellä ja Vattimerellä erittäin suurta viimeisen 30 vuoden aikana.

Maapetojen vaikutus näkyy Merenkurkun linnuston pitkäaikaisseurannoissa selvästi. Norrskärin saaristossa, jossa petoja on säännöllisesti poistettu, saaristolintujen määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, mutta Rönnskäretin saaristossa etelämpänä, jossa petoja ei ole poistettu, saaristolintujen määrät ovat puolittuneet samana aikana.

Viimeiset lapasotkaparit näyttävät hakeutuvan petovaikutuksen johdosta pesimään ihmisten lähelle, sillä kaikki löydetyt parit olivat saariston sokkeloisissa salmissa ja lahdilla mökkiasutuksen läheisyydessä. Kesäasukkaiden aktiivisuutta minkkipyynneissä toivotaankin, kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen vieraspetojen pyyntivastaavaan.