Luontoon.fi uutiset

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimuksesta tietoa kestävämmän luontomatkailun edistämiseen

Saaristomeren kansallispuistoon tehtiin vuoden 2019 aikana 72 600 käyntiä. Suosituimpia käyntikohteita olivat Örö, Jurmo ja Björkö. Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimukseen vuonna 2019 vastanneiden matkailijoiden mukaan Metsähallituksen ja yritysten toiminta kansallispuistossa on kestävällä polulla. Kävijätutkimuksen tietoja hyödynnetään parhaillaan puistossa käynnissä olevissa matkailun kestävyyttä koskevissa toimenpiteissä.

Purjevene laiturissa. Meri on täysin tyyni.

"Metsähallituksessa laaditaan parhaillaan Saaristomeren kansallispuiston uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa sekä valmistellaan puistolle virkistys- ja matkailukäytön kestävyyden LAC-seurantamenetelmän (Limits of Acceptable Change) käyttöönottoa. Molemmissa kestävän luontomatkailun kehittäminen on keskiössä ja niissä hyödynnetään juuri julkaistun kansallispuiston kävijätutkimuksen tuloksia", suunnittelija Päivi Pälvimäki Metsähallituksesta kertoo.

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimuksen vastaajista 83 prosenttia arvioi Metsähallituksen toiminnan ja toimintatapojen olevan Saaristomeren kansallispuistossa erittäin kestävää tai kestävää. Vastaajista 62 prosenttia arvioi yritysten toiminnan olevan erittäin kestävää tai kestävää kansallispuistossa ja sen lähialueella.

"Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että toiminnan kestävyyden arviointi on kävijöille vaikeaa. Kestävyyteen liittyvää viestinnän määrää ja sisältöä tulisi kehittää erityisesti kansallispuiston alueella ja yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Kansallispuiston ja sen lähialueen kuntien yhteisessä Coastal Bootcamp -hankkeessa onkin jo järjestetty koulutusta vastuullisesta viestinnästä", Pälvimäki kertoo.

Saaristomeren kaunis luonto ja purjehtiminen houkuttavat kävijöitä

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimukseen vastanneista 40 prosenttia tuli Varsinais-Suomesta ja kolmannes pääkaupunkiseudulta. Suuri osa vastaajista, 86 prosenttia, oli käynyt kansallispuistossa on jo aiemmin. Suosituimpia käyntikohteita olivat Örö, jossa kävi 41 % kaikista vastanneista, sekä Jurmo ja Björkö.

Yöpyneet matkailijat, joita oli 84 prosenttia vastaajista, viipyivät kansallispuistossa reilut neljä vuorokautta. Suurin osa vastaajista (73 %) majoittui omassa veneessään. Päiväkävijät vierailivat kansallispuistossa keskimäärin kuuden tunnin ajan. Saaristomeren kansallispuiston tyypillinen kävijä oli korkeasti koulutettu 50-vuotias, joka matkusti yhdessä oman perheensä kanssa.

Tärkeimpiä syitä saapua puistoon olivat luonnosta nauttiminen, purjehdus, kauniit maisemat ja virkistäytyminen. Suosituin liikuntamuoto vastaajien keskuudessa oli kävely. Kävijätutkimuksen vastaajat arvioivat kansallispuistossa käynnin hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi keskimäärin 968 euroa.

Matkailija kulutti Saaristomeren kansallispuistossa ja sen lähialueella, eli Kemiönsaaren kunnassa ja Paraisten kaupungissa, yhtä käyntiä kohden keskimäärin 117 euroa. Eniten rahaa käytettiin huoltamo-ostoksiin ja ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo-vaikutus alueelle oli noin 7,0 miljoonaa euroa vuonna 2019. 

Luonnonympäristö kansallispuistossa vastasi kävijöiden ennakko-odotuksiin erittäin hyvin ja reittien ja rakenteiden kokonaismäärä sekä harrastusmahdollisuudet hyvin. Kävijät olivat eniten tyytyväisiä luontopolkuihin, tulipaikkojen ja retkisatamien ylläpitoon. Vastaajien kehittämisehdotuksissa toistuvat käymälähuollon parantaminen, retkisatamien ja telttailupaikkojen lisääminen sekä luontopolkujen ja maasto-opasteiden lisääminen.

Lisätietoja