Luontoon.fi uutiset

Risön alueelta löytyi ensimmäisen maailmansodan aikaisia kenttälinnoitteita

Tämän vuoden kulttuuriperintöinventoinneissa tehtiin odottamaton löytö: läheltä Vaasan vanhaa satama-aluetta paljastui Venäjän armeijan rakennuttamia kenttälinnoitteita. 

Metsässä puiden lomassa sijaitsee kivinen linnoite, jota peittää sammal ja muu kasvusto. 

Metsähallituksen Luontopalvelujen tämän vuoden kulttuuriperintöinventoinneissa Vaasassa tehtiin uusi löytö, kun vanhan kruununtorpan kartoitusten yhteydessä inventoija Juha Hirvilammi astui kirjaimellisesti muinaiseen kenttälinnoitteeseen. 

Inventointien tarkoituksena oli selvittää tarkemmin 1600-luvulta peräisin olevan kruununtorpan paikka sekä etsiä muita mahdollisia varhaisia jälkiä ihmistoiminnasta alueella. Inventointeja tehdessään Hirvilammi astahti sattumalta ojantapaiseen koloon. 

“Vähitellen aloin ymmärtää, että seisoin kenttälinnoitteessa.  Kaivannossa kasvoi melko järeitä puita, ainakin 60–70-vuotiaita. Pienen matkan päässä kaivannosta erkani haara, jonka päässä oli kuoppa. Kuopan reunaa oli vahvistettu kiviladelmalla”, kertoo Hirvilammi. 

Metsässä on kivilohkareiden välissä suojaisa kohta. Kivet ovat peittyneet kasvustoon. Kävi ilmi, että kyseinen kukkula sekä viereinen kallioharjanne olivat molemmat linnoitettu, ja niiltä löytyi linnoitelinjoja ja poteroita. Linnoitteet ovat peräisin ensimmäisen maailmansodan ajalta: Venäjän armeija pelkäsi Saksan hyökkäystä Pietariin Suomen kautta, ja Suomenlahden rannikkoa linnoitettiin vahvasti vuodesta 1915 lähtien. Sen jälkeen alettiin varustaa Pohjanlahden rannikkoa todennäköisiltä maihinnousualueilta. 

Koska projekti oli salainen ja venäläiset upseerit veivät kaikki kartat mennessään poistuessaan maasta vuonna 1917, jäi suomalaisille melko hatara kuva linnoitustöiden koko laajuudesta.

“Linnoitusalueiden tutkimuksissa on tukeuduttu maa-alueiden pakko-ottopöytäkirjoihin. Risön linnoitteet tehtiin kuitenkin valtion maalle eikä mitään pakko-ottoja tarvittu. Näistä ei siis jäänyt mitään kirjallista dokumenttia suomalaisiin arkistoihin”, sanoo Hirvilammi. 

Kulttuuriperintökartoitusten tavoitteena on kartoittaa ja kerätä tietoa kulttuurihistoriallisista kohteista. Kartoitustietoja hyödynnetään alueiden suojelun ja kestävän käytön suunnittelussa.