Repoveden kansallispuistoon tehtiin 80 600 käyntiä tammi-heinäkuussa 2023, mikä on noin kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Tämä on linjassa valtakunnallisen käyntimäärien kehityksen kanssa. Repovedellä retkeilyn suosio on lisännyt vaellusharrastusta ja maastossa yöpymistä. Repoveden kansallispuistoon saapumista on viime vuosina helpotettu erillismäärärahojen turvin.
Retkeilyn suosio näkyy käyntimäärissä ja viipymässä
Suomen 41 kansallispuistossa vierailtiin 1.1.-31.7.2023 yhteensä 2,3 miljoonaa kertaa. Vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kasvua on 2 %.
”Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Koronapandemiaa edeltävään aikaan eli vuoteen 2019 verrattuna kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat valtakunnallisesti 14 prosenttia”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Repovedellä retkeilyn suosio näkyy paitsi retkeilykauden vilkkautena, myös kansallispuiston kävijäprofiilin muutoksena. Vaeltaminen ja maastossa yöpyminen ovat kasvattaneet suosiotaan. Vuonna 2022 toteutetun kävijätutkimuksen mukaan yöpyjien määrä on kasvanut 15 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tutkimukseen verrattuna ja 26 km mittainen Kaakkurinkierros saavuttaa suosiossa 3,5 km mittaista Ketunlenkkiä. Viipymän piteneminen tarkoittaa vierailun terveys- ja hyvinvointivaikutusten kasvua. Samalla yhden käynnin aikana tarvitaan enemmän Metsähallituksen tuottamia palveluja, kuten huollettuja taukopaikkoja käymälöineen sekä tulenteko- ja telttailupaikkoineen. Myös Repovedellä toimivien matkailuyrittäjien liiketoimintaedellytykset paranevat, kun kävijät alkavat toivoa majoitus- ja ohjelmapalveluita.
Luontomatkailun vetovoimatekijöistä on pidettävä huolta
Toimivat rakenteet ja palvelut ovat tärkeitä kansallispuistojen vetovoimatekijöitä. Ne lisäävät retkeilyharrastuksen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Monissa kansallispuistoissa ja muilla suosituilla luontokohteilla palveluita ja rakenteita on pystytty viime vuosina korjaamaan erillisrahoituksen turvin.
”Repoveden kansallispuistossa on panostettu etenkin puistoon saapumiseen. Lapinsalmen pysäköintialueen laajentaminen ja pysäköinnin ohjaaminen ovat sujuvoittaneet saapumista kansallispuiston suosituimman sisääntulon kautta. Karhulahden venelaiturin uusiminen parantaa kansallispuiston neljännen sisääntulon eli vesireittien saavutettavuutta,” kertoo virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta. ”Myös VR:n ja Kouvolan kaupungin panostukset joukkoliikenteen kehittämiseen ovat tuottaneet tulosta kestävän luontomatkailun hyväksi. Junayhteys Hillosensalmelle ja paikallisliikenteen yhteys Hillosensalmelta Lapinsalmelle on hyvin suosittu palvelu.”
Lue lisää valtakunnallisista käyntimääristä kansallispuistoissa ja muilla kohteilla.