Luontoon.fi uutiset

Ranta-asemakaava mahdollistaa Ruunaan kehittymisen

Ruunaan retkeilyalueen ranta-asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin tavoitteena on mahdollistaa kaavoituksella majoitus- ja matkailupalveluiden kehittäminen alueelle, jolloin alueen virkistyskäyttömäärät kasvavat.

Näkymäkuva koskien välisestä rannasta.

- Kaava-alueen kohteet osana Ruunaan retkeilyaluetta ovat tärkeitä Lieksan kaupungin ja koko Pohjois-Karjalan matkailu- ja virkistyskäytölle. Yhdessä Kolin ja Patvinsuon kanssa Ruunaa houkuttelee vuosittain merkittävän määrän matkailijoita ja tuo tulovirtoja maakuntaan, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo.

- Kaava-aluetta laajemmassa mittakaavassa Ruunaan retkeilyalueen luonne halutaan säilyttää ja retkeilypalveluita kehittää, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen kertoo.

Ranta-asemakaava-alue koostuu kolmesta eri suunnittelukohteesta, jotka sijaitsevat Ruunaan retkeilykeskuksen, Kattilakosken ja Siikajärven itäosan alueilla. Siikajärven itäosan osa-alueen rajausta on muutettu luonnosvaiheen jälkeen siten, että Natura-alue on jätetty kokonaan kaavan ulkopuolelle. Alueet sijoittuvat lähes kokonaan valtion omistamalle Ruunaan retkeilyalueelle.

- Kaava-alueen kohteilla on omanlaisensa luonteet, joita kehitetään ja vahvistetaan kaavoituksella, Mähönen selvittää. - Kattilakosken ja Siikajärven itäosan alueita kehitetään Neitikoskeen nähden enemmän retkeilypainotteisina, kun taas Neitikoskesta halutaan Ruunaan palvelu- ja aktiviteettikeskus.

- Kaava määrittää luontomatkailurakentamisen maankäytön, sijoittumisen ja rakennusoikeuden määrän vuonna 2019 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan perustuen, Mähönen jatkaa. Tehokkaimman rakentamisen alueet on keskitetty retkeilykeskuksen ympäristöön, jonne voisi rakentaa esimerkiksi hotellin.

Ranta-asemakaavalla osoitetaan vain palvelu- ja majoitustoimintaan soveltuvia RM-kortteleita, ei omarantaisten mökkien rakennuspaikkoja (RA). RM-aluevarausten kautta majoitus- ja matkailupalvelut voivat monipuolistua, jolloin alueen virkistyskäyttömäärät ja kävijöiden viipymäaika alueella kasvavat.

- Luontomatkailurakentamisella tavoitellaan kokonaiskäyntimäärien kasvua, positiivista vaikutusta työllisyyteen ja aluetalouteen, majoituskapasiteetin lisäämistä, tasokasta infrastruktuuria palvelurakennetta myös kansainvälisiin odotuksiin, kaupunginjohtaja Määttänen kertoo. - Vuositasolla kaavalla ja sen toteuttamisella tavoitellaan noin 200 000 kävijää Ruunaan alueelle vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.