Uutiset

Pohjois-Suomesta löytyi useita uusia raakku- eli jokihelmisimpukkaesiintymiä

Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta löytyi viime kesänä 23 aiemmin tuntematonta erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun esiintymää. Lapin Luttojoesta myös kerättiin raakkuja ja niiden toukkia laitoskasvatukseen, tavoitteena palauttaa poikasia myöhemmin takaisin kotivirtaansa.

Sukeltaja joen pohjassa.

Metsähallituksen Luontopalvelujen sekä Alleco Oy:n asiantuntijat etsivät erittäin uhanalaisen raakun esiintymiä lähes kahdesta sadasta pohjoisen joki- ja purokohteesta. Etsintäkohteiksi valittiin todennäköisimmät paikat historiallisten havaintotietojen, yleisövihjeiden ja tutkijoiden asiantuntemuksen perusteella. Työ tuotti tulosta, sillä aiemmin tuntemattomia raakkuesiintymiä löytyi 23 paikasta Oulujoen, Kemijoen, Koutajoen, Tuulomajoen ja Tenojoen vesistöalueilta.  

Vaikka etsintä paljasti uusia raakkualueita, osoitti se myös, että raakut puuttuvat tyystin monin paikoin. Niitä ei löydetty esimerkiksi Oulujoen vesistöalueen latvavesiltä, vaikka niillä on lajille sopivia elinympäristöjä.

Raakkuyksilöitä kerättiin elvytyskasvatukseen 

Inarin maineikkaan raakkujoen, Luttojoen raakkukanta on pahasti vanhenemassa ja vähenemässä. Poikasia ei ole syntynyt kymmeniin vuosiin. Voimalaitos Venäjän puolella on estänyt raakun toukkien isäntäkalan, lohen nousun joen yläosiin 1960-luvulta saakka. Tästä syystä Lutosta kerättiin sekä aikuisia raakkuja että raakun toukkia kasvatukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle.

Raakku lähikuvassa.

Konnevedellä raakun toukista kasvatetaan pikkusimpukoita, jotka palautetaan lähivuosina takaisin kotivirtoihinsa. Aikuissimpukoiden toivotaan tuottavan allaskasvatuksessa lisää raakun toukkia uhanalaisten kantojen vahvistamiseksi. Menetelmästä toivotaan apua Luttojoen raakuille, sillä eteläsuomalaisten raakkujen lisääntyminen on aiemmin onnistunut Konnevedellä.

Kesällä myös arvioitiin yhdeksän aiemmin tunnetun raakkuesiintymän tilaa. Tutkimuksissa arvioitiin esiintymien uhanalaisuus niiden nykykoon, ikärakenteen ja lisääntymiskyvyn perusteella.

Tieto lajin esiintymispaikoista sekä raakkuyhteisöjen ja niiden elinympäristöjen kunnosta on ensiarvoisen tärkeää lajin suojelun kannalta. Uusista raakkulöydöistä huolimatta laji on yhä erittäin uhanalainen. Kesän raakkulöydöt ja lajin elvyttämistoimet toteuttavat ympäristöministeriössä tekeillä olevan raakun suojelustrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteita.

Maiden rajat ylittävää ja kotimaista yhteistyötä raakun pelastamiseksi 

Raakkujen kartoitustyötä tehtiin Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä Salmus-projektissa sekä Lapin ja Kainuun Ely-keskusten rahoituksella. Metsähallituksen työhön saatiin rahoitusta myös eduskunnan myöntämistä tulevaisuusinvestointivaroista.

Salmus-projektin rahoitus tulee Euroopan unionin ENI Kolarctic CBC -ohjelmasta sekä Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Suomen kansallisena rahoituksena. Kumppaneita ovat Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, Alleco Oy, Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus ja Pohjoisen teollisuuden ekologisten ongelmien tutkimuslaitos, Norjan biotalousinstituutti sekä Norrbottenin lääninhallitus.

Lisätietoja