Uutiset

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään puiston kehittämisessä

Petkeljärven kansallispuistoon tehtiin 1.1.-30.10.2020 välisenä aikana 30 900 käyntiä. Käyntimäärä kasvoi 68 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluvan vuoden aikana on tehty palvelurakenteiden kunnostustöitä käyntimääriä paremmin vastaaviksi. Puiston kehittämisessä hyödynnetään juuri valmistuneen kävijätutkimuksen tuloksia. 

Kolme retkeilijää istuu maahan kaatuneen kelon päällä syksyisessä metsässä. Taustalla männikkö.

”Eduskunnan myöntämän lisärahoituksen turvin Petkeljärvellä on toteutettu muun muassa rantasaunan peruskorjaus, remontoitu puistonvartijan majaa, muutettu pysäköintialueen kompostivessa imuautolla tyhjennettäväksi umpisäiliövessaksi sekä laajennettu asuntovaunualuetta”, suunnittelija Heikki Räsänen Metsähallituksesta kertoo. 

Petkeljärven kävijätutkimukseen vastanneista suurin osa, 21 prosenttia, tuli Joensuusta. Pääkaupunkiseudulta kansallispuistoon tultiin seuraavaksi ahkerimmin, Helsingistä eniten (13%) sekä Espoosta ja Vantaalta yhtä paljon molemmista (5%). Paikallisia asukkaita eli ilomantsilaisia oli seitsemän prosenttia vastanneista. Yli puolet kävijöistä oli tutustumassa kansallispuistoon ensimmäistä kertaa. 

Päiväkävijöitä ja yöpyjiä oli lähes yhtä paljon. Vierailullaan kansallispuistossa päiväkävijät viipyivät tavallisesti hieman alle neljä tuntia, yöpyjät puolestaan reilut kaksi vuorokautta. Tyypillisimmät kävijät kansallispuistossa olivat iältään noin viisikymppisiä ja korkealle kouluttautuneita. He tulivat alueelle pienessä seurueessa, useimmiten oman perheen jäsenen kanssa. 

Petkeljärven kansallispuistoon tultiin kävelemään, tarkkailemaan luontoa ja katsomaan maisemia. Puistossa myös retkeiltiin ja käytiin kahvilassa. Tärkeimpiä syitä saapua puistoon olivat luonnosta nauttiminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä poissaolo melusta ja saasteista. Vierailullaan kävijät patikoivat noin yhdeksän kilometrin matkan. Yli puolet ilmoitti käyneensä Kuikan kierroksella, joka on tutkimuksen perusteella puiston suosituin reitti. Puistossa liikuttiin jonkin verran myös vesillä. Kansallispuiston kävijät kokivat vierailun vaikuttaneen erittäin positiivisesti heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. 

Petkeljärven kansallispuiston kävijät arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 62 euroa käyntiinsä liittyviin menoihin. Eniten rahaa käyttivät lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaiset majoittujat, jotka arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 93 euroa. 

Petkeljärven kävijätutkimuksen mukaan vastaajat olivat puistoon erittäin tyytyväisiä. Palvelurakenteista tyytyväisimpiä oltiin pysäköintipaikkoihin, polkureitistöön, maantienvarsien opastukseen sekä yleiseen siisteyteen. Eniten toivomisen varaa oli tiestön kunnossa. Kaiken kaikkiaan kävijöiden odotukset toteutuivat erittäin hyvin suhteessa luonnonympäristöön, reitteihin, rakenteisiin sekä harrastusmahdollisuuksiin. 

Petkeljärven kansallispuisto oli 42 prosentille vastaajista matkan ainoa tai tärkein kohde. Hieman suurempi osa eli 48 prosenttia vastaajista ilmoitti kansallispuiston olevan yksi heidän matkansa suunnitelluista kohteista. Muiksi vierailukohteiksi mainittiin Möhkön kylä, Patvinsuon ja Kolin kansallispuistot sekä muut Itä-Suomen kansallispuistot ja Ilomantsin keskusta. 

Lisätietoja