Patvinsuo on lähiasukkaiden suosima kohde - kasvaneilla käyntimäärillä positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen
Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus vuodelta 2022 on julkaistu. Puiston käyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja kävijätyytyväisyys on säilynyt lähes yhtä hyvällä tasolla kuin aiemmassa kävijätutkimuksessa. Erämaista suoaluetta suojelemaan perustettu puisto on erityisen suosittu lähialueilta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, saapuvien joukossa.
Patvinsuon kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 16 900 käyntiä. Edellisen kerran Patvinsuolla toteutettiin kävijätutkimus 2013, jolloin puiston käyntimäärä oli 12 900. Suurin osa vastanneista retkeili Patvinsuon kansallispuistossa pienessä, 2–5 hengen seurueessa, joka useimmiten koostui oman perheen jäsenistä tai ystävistä. Yksin liikkuneiden määrä oli kasvanut edelliseen kävijätutkimukseen verrattuna, heitä oli nyt 20 prosenttia vastanneista.
Yli puolet kävijöistä ensikertalaisia - Suomunkierto suosituin reitti
Ensimmäistä kertaa Patvinsuon kansallispuistossa vieraili yli puolet vastaajista. Suosituimmat käyntikohteet olivat Suomu, Kurkilahti ja Teretinniemi. Keskimäärin Patvinsuon kävijät kulkivat kansallispuistossa 15,9 kilometriä, useimmiten patikoiden jalan. Lisäksi puistossa liikuttiin pyöräillen (10 %) sekä meloen tai soutaen (9 %).
Kansallispuiston retkeilyreiteistä suosituin oli 16 kilometrin mittainen Suomunkierto, jonka kiersi 55 prosenttia vastaajista. Pidempien retkeilyreittien suosio oli lisääntynyt vuodesta 2013 lyhyempien luontopolkujen menettäessä kävijöitä. Perinteisistä harrastuksista vaellus on kasvattanut suosiotaan puistossa. Myös koiran kanssa ulkoilu on lisääntynyt huomattavasti.
Lähialueilta saavutaan nauttimaan luonnosta ja maisemista
Tärkeimmät syyt Patvinsuon kansallispuistossa vierailemiseen olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen ja henkinen hyvinvointi. Suosituimmat aktiviteetit olivat luonnosta nauttiminen, kävely, retkeily ja luonnon tarkkailu. Patvinsuo on pidempien päiväretkien ja lyhyiden yön yli kestävien vaellusten kohde: kävijöistä 58 prosenttia yöpyi alueella, viettäen puistossa aikaa keskimäärin kaksi vuorokautta. Jopa 80 prosenttia kauempaa saapuneista yöpyi Patvinsuolla tai sen lähialueella, useimmiten omassa majoitteessa tai asuntoautossa tai -vaunussa.
”Patvinsuon kansallispuisto on selkeästi lähimaakuntien asukkaiden suosiossa: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien asukkaita kävijöistä on yli 40 prosenttia. Kävijätutkimukseen vastanneista kotimaisia matkailijoita oli 89 prosenttia, ulkomaisia matkailijoita kuusi prosenttia ja paikallisia asukkaita viisi prosenttia. Kolmen kärjessä Patvinsuon kävijöistä olivat matkailijat Joensuusta, Kuopiosta ja Helsingistä”, virkistyskäytön asiantuntija Satu Naumanen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Kävijätyytyväisyys hyvällä tasolla
Patvinsuon kävijätutkimuksen vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä puiston palveluihin, rakenteisiin ja ympäristön laatuun. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Patvinsuon parkkipaikkoihin, yleiseen siisteyteen sekä polttopuihin tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla. Heikoimmat arviot saivat tiestö ja asuntovaunupaikat, mutta tyytyväisyys tienvarsiopasteisiin oli kasvanut vuodesta 2013; opasteita onkin viime vuosina parannettu. Tutkimuskyselyn avoimessa palautteessa toivottiin kuitenkin lähtöpaikkojen polkuviitoituksiin selkeyttä ja opastetauluihin päivityksiä, kuin myös englanninkielistä tietoa. Lisäksi kävijät toivoivat Patvinsuolle tupaa tai kotaa sekä polkujen varsille pieniä pysähdyspaikkoja, kuten penkkejä, levähtämistä ja maiseman katselua varten.
Parhaiten kävijöiden odotukset täyttyivät luonnonympäristön osalta ja useimmat vastaajat kokivat käynnin Patvinsuon kansallispuistossa lisänneen heidän sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.
Positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen
Patvinsuon kävijöiden keskimääräinen rahankulutus on kasvanut 37 eurosta 54 euroon käyntikertaa kohden. Patvinsuon kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat lähes kolminkertaistuneet vuoden 2013 noin 0,25 miljoonasta eurosta 0,67 miljoonaan euroon. Työllisyysvaikutus on kasvanut kolmesta henkilötyövuodesta kuuteen henkilötyövuoteen. Suurimmat paikallistaloudelliset ja työllisyysvaikutukset olivat majoitus-, kahvila- ja ravintolapalveluilla.