Luontoon.fi uutiset

Patorakenteiden kunnon selvitystyö käynnistyy Teijon kansallispuistossa

Metsähallitus on ryhtynyt selvittämään Teijon kansallispuiston alueella sijaitsevien, muinaismuistolain nojalla suojeltujen patorakennelmien kuntoa. Työtä tehdään yhdessä vesirakenne- ja vesitaloussuunnitteluun erikoistuneen insinööritoimisto Maveplan Oy:n kanssa.

Veden rannalla on piha-alue. Veden ja maan välissä on kivinen muuri. Taustalla on puisia rakennuksia.Patoasiantuntijoiden tehtävänä on selvittää Hamarijärven eli ns. Kirjakkalan padon ja Sahajärven patojen (Fleminginpato ja Voimalaitospato) sekä niihin liittyvien patorakennelmien kunto. Samalla laaditaan patojen korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen. Lisäksi selvitysten perusteella padoille laaditaan tarkkailuohjelmat ja Kirjakkalan padolle patoturvallisuuslain (949/2009) mukainen turvallisuussuunnitelma, sillä pato on luokiteltu vahingonvaaran perusteella 1-luokkaan. 1-luokkaan luokitellut padot aiheuttavat onnettomuuden sattuessa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai ominaisuudelle. Suomessa on 448 luokiteltua patoa, joista 86 on 1-luokassa (tilanne 11/2019).

Nyt käynnistyneen suunnittelutyön on tarkoitus valmistua ensi syksyyn mennessä. Työ aloitetaan määrittämällä historiallisten patorakennelmien koostumus ja rakenne. Perusteellinen selvitystyö on tärkeää, sillä padoista ei ole tiedossa rakennepiirustuksia.

”Hamarijärven pato on ollut paikallaan aikaisintaan 1680-luvulla ja patolaitteita tiedetään uusitun ainakin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Sahajärvellä sijaitsevaan uomaan, jossa Fleminginpato sijaitsee, on rakennettu useita patorakenteita ja teollisuusrakennuksia viimeistään 1700-luvulta alkaen”, kertoo Metsähallituksen arkeologi Tapani Tuovinen.

Molemmat padot ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joihin kajoaminen ilman lupaa on kielletty.

”Suunnittelutyö edellyttää patoturvallisuusvaatimusten lisäksi myös patojen historiallisten arvojen huomioimisen. Siksi teemme suunnittelua ja ratkaisuja yhteistyössä Museoviraston kanssa, joka myös hyväksyy lopulliset korjaussuunnitelmat”, Tuovinen toteaa.

Fleminginpadon kulkureitti väliaikaisesti poissa käytöstä kansallispuistossa

Patorakenteita kairataan kuluvan syksyn aikana ja patojen suotovesistä otetaan näytteitä. Selvitystyön ajaksi Hamari- ja Sahajärven vedenpintaa tullaan pitämään tavallista matalammalla tasolla. Metsähallitus vastaa patojen virtaamien säätelystä. Lisäksi Metsähallitus rajaa Fleminginpadon kansallispuiston kävijöiden kulkureittien ulkopuolelle.

”Olemme merkinneet Fleminginpadon maastoon lippusiimalla ja toivomme, että kävijät pysyttelevät siimojen ulkopuolella. Tämä helpottaa tarvittavien mittausten tekoa ja padon kunnon seurantaa”, kertoo Metsähallituksen puistomestari Okko Salo.

Joen ylittävälle puiselle sillalle on estetty kulku nauhoin ja varoituskyltein.

Fleminginpato sijaitsee kunnostustöiden kannalta hieman haasteellisessa paikassa. Työ edellyttää huoltotien kunnostamista osin Totin luontopolkuun kuuluvalla reitillä mittauslaitteiden kuljettamista ja myöhemmin toteutettavien korjaustöiden vaatimien maansiirtokoneiden kulkemista varten.

”Nykyinen tie on vuosikymmenten saatossa alkanut kasvaa umpeen. Nyt joudumme raivaamaan puustoa tien varsilta, tuomaan soraa tiepohjaa tukevoittamaan sekä rakentamaan raskasta kalustoa kestävän ylityksen joen yli Fleminginpadolle”, avaa Salo tulevia toimenpiteitä. Totin luontopolku suljetaan parannustöiden ajaksi.

Teijon kansallispuisto Salossa on ainutlaatuinen yhdistelmä monipuolista varsinaissuomalaista luontoa ja ruukkikylien historiaa. Ruukkikylistä pääsee suoraan kansallispuiston vaihtelevaan meri-, järvi- ja suomaisemaan patikoimaan, melomaan ja kalastamaan.

Lisätietoja