Luontoon.fi uutiset

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on saatu valmiiksi arkeologiset inventoinnit

Kesän ja syksyn aikana on inventoitu 101 erilaista kulttuuriperintökohdetta tai muinaisjäännöstä eri puolilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Arkeologiset inventoinnit ovat osa ensi vuonna alkavaa kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystä. Vastaava inventointi on toteutettu edellisen kerran 2011.

Arkeologisella inventoinnilla pyritään kerryttämään tietoa kulttuuriarvoista Metsähallituksen toimintaa varten. Inventointi on maastossa tehtävää selvitystyötä, johon kuuluu tunnettujen kohteiden kunnon tarkastusta ja seurantaa sekä uusien kohteiden etsintää. Metsähallituksen inventoinnit kattavat muinaisjäännösten lisäksi nuoremmat kulttuuriperintökohteet aina 1950-1960-luvulle asti. Työ on tärkeää muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden suojelun kannalta.

Valmistuneet inventoinnit kohdistuivat ennestään tunnettuihin kohteisiin ja niiden kuntoon, mutta myös uusia alueita inventointiin. Suurin osa kohteista sijaitsee retkeilyreittien ulkopuolella ja ne olivat hyvässä kunnossa. Huonoimmassa kunnossa oli Keimiötunturin rajapyykki, joka on hautautumassa retkeilijöiden siirtämien kivien alle. Paljon alueita jäi kuitenkin vielä käymättä.

Veden alla pohjassa näkyvissä puurakenteita.Erikoisin löytö oli liistekatiska. Liistekatiska on järven pohjaan tehty suurikokoinen kalastusväline. Sopivan sijainnin ansiosta siihen uiskentelee kaloja. Kalat nostettiin haavilla veneeseen. Liistekatiskoja käytettiin lähinnä kesäisin ja talven tullen se saatettiin nostaa ylös. Joskus katiska kuitenkin jätettiin talven yli järven pohjaan ja se on yksi syy sille, miksi niitä yhä löydetään.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on käyntimääriltään Suomen vierailluin kansallispuisto. Kansallispuiston alueen historia on pitkä ja monipuolinen, vaikka alue tunnetaankin paremmin hyvistä retkeilyreiteistä ja maisemista. Kulttuuriperintökohteita on paljon aina kivikaudelta nykypäivään saakka. Näitä ovat muun muassa erilaiset ja eri-ikäiset asuinpaikat, pyyntikuopat, rajapyykit, maanmittaukseen liittyvät merkit, heinäladot suoniityillä, poroaidat 1800-1900-lukujen vaihteesta, ja matkailuun liittyvät Lapin sodassa tuhoutuneet rauniot.

Lisätietoja

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.