Sallan kansallispuiston juuri julkaistun kävijätutkimuksen mukaan enemmistö vierailijoista on 45–65-vuotiaita pääkaupunkiseutulaisia. Suomen uusimpaan kansallispuistoon tullaan usein perheen kesken, kansallispuisto on erityisesti aikuisten pariskuntien suosiossa. Viidesosalla kävijöistä seurueeseen kuului myös koira.
Sallan kansallispuiston upea luonto vakuutti kävijät, palveluita kaivataan lisää
Parhaiten Sallan kansallispuiston kävijöiden odotukset täytti ympäröivä luonto. Myös vaihtelevat maisemat miellyttivät. Kävijätyytyväisyys oli 4,2 asteikolla 1–5. 68 prosentille kävijöistä Sallan kansallispuisto oli matkan pääkohde.
Kansallispuistosta löytyy vuosisatoja vanhoja ikimetsiä, rotkolaaksoja, soita ja ylänköjä. Retkeilyreitit vievät jääkauden muovaamille harjuille ja kuruille sekä kirkasvetisille lammille. Iso Pyhätunturin huipulta voi ihailla laajalle aukeavia maisemia ja Venäjällä siintäviä tuntureita. Eniten kävijöitä alueella kiinnostivat Kaunisharju, Sallan luontokeskus, Iso Pyhätunturi ja Ruuhitunturi.
– Sallan luonto vakuutti kävijät, mutta monet toivoivat alueelle lisää palveluita, esimerkiksi latukahviloita. Kävijätutkimuksesta saatu palaute oli kautta linjan hyvin positiivista. Yksittäisiä negatiivisia palautteita annettiin kansallispuistoa liian lähellä olevista avohakkuista ja huonoista reittiopasteista, asiakaspalvelupäällikkö Katja Heikkinen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Kävijätutkimuksen haastattelujen aikana kansallispuiston perustamiseen liittyvä reittien korjaus ja uusien retkeilyrakenteiden rakentaminen olivat käynnissä. Esimerkiksi opasteet puuttuivat kokonaan.
– Pitkospuiden, maastoportaiden ja muiden retkeilyrakenteiden teko jatkuu vielä ensi kesänä. Vuoden päästä kansallispuiston uudet opasteet, reitit ja rakenteet ovat valmiit ja kävijät pääsevät niistä nauttimaan, Heikkinen sanoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää ja kehittää kansallispuistoja Suomessa. Kansallispuistojen tavoite on vaalia Suomen hienoimpia luontokohteita, mutta myös kehittää vastuullista luonnon virkistyskäyttöä.
Puolet kävijätutkimukseen vastanneista oli Sallassa ensimmäistä kertaa, päiväretket suosituimpia
Kävijätutkimukseen vastanneista 97 % oli käymässä Sallan kansallispuistossa tai Sallatunturien alueella päiväseltään. Vain 3 % yöpyi maastossa. Tyypillisesti kansallispuistosta tultiin nauttimaan joko päiväretkelle tai vaihtoehtoisesti vierailijat olivat vuokranneet vuokramökin viikoksi.
Luontopalvelujen tarkoitus on vastata toiveeseen lyhyistä päiväretkiin soveltuvista reiteistä ja muuttaa Iso Pyhätunturin ja Tunturilammen reitit kierrettäviksi ympyräreiteiksi. Luontopalvelut myös uusii kansallispuiston taukopaikkoja.
– Helpot ja lyhyet ympyräreitit ovat tarpeen matkailukeskuksen lähialueilla, jotta mahdollisimman monilla olisi helppo pääsy luontoon. Luontoliikunnalla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja luontomatkailulla merkittäviä positiivisia vaikutuksia paikalliseen talouteen. Näitä asioita kävijätutkimuskin osaltaan vahvistaa, Heikkinen sanoo.
Arvio: kävijät toivat Sallaan rahaa yhteensä 4 miljoonaa euroa vuonna 2022
Kävijöiden arvio omasta rahankäytöstään matkan aikana Sallan kunnan alueella oli keskimäärin 249 euroa per kävijä. Sallan kunnan alueella yöpyjät kuluttivat rahaa alueella keskimäärin 309 euroa, päiväkävijät 41 euroa. Eniten rahaa kului majoittumiseen, mutta myös ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin sekä huoltamolla käyntiin.
Ulkomaalaiset matkailijat kuluttivat rahaa keskimäärin eniten (653 euroa / kävijä) ja lähialueen asukkaat vähiten (12 euroa / kävijä).
Vuonna 2022 Sallan kansallispuistossa oli käyntejä 59 300.
Fakta: Sallan kansallispuiston kävijätutkimus
- Metsähallituksen Luontopalvelut haastatteli kävijätutkimusta varten 680 henkilöä retkeilyreittien taukopaikoilla. Haastattelut toteutettiin viime vuonna 17.1.–27.10.
- Vastaajista 51 % oli naisia, 49 % miehiä. 93 prosenttia kyselyyn vastanneista olivat kotimaanmatkailijoita, jotka eivät asuneet seudulla.
- Kävijätutkimus antaa käsitystä ennen kaikkea kotimaisten matkailijoiden näkemyksistä Suomen uusimmasta kansallispuistosta. Talvella Sallan kansallispuistossa liikkuvista suuri osa on myös ulkomaalaisia, mutta heitä kävijätutkimuksen haastatteluihin tavoitettiin huonosti.
- Kävijät arvioivat käyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutukset hyvin myönteisiksi. Kävijät olivat valmiita maksamaan 200 euroa vastaavista terveyshyödyistä, joita he kokivat saavansa kansallispuistokäynnin aikana.