Luontoon.fi uutiset

Pääkaupunkiseudun edustalta tehtiin merkittäviä uusia vedenalaisia lajilöytöjä

Vedenalaisen meriluonnon kartoittajat löysivät harvinaisia ja meriluonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä lajeja muun muassa Lauttasaaren edustalta, Tahvonlahdelta ja Espoon Kytöstä. Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen merialueita kartoitettiin Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn suuressa Meriluonto 2021 -kampanjassa.

Menneen kesän ja alkusyksyn aikana kartoittajat ja sukeltajat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon kartoituksia aivan Helsingin ja Espoon edustalla sekä Kirkkonummen itäreunalla. Meriluonto 2021 -kampanjassa on etsitty vedenalaisen meriluonnon arvokohteita ”Helsingin helmiä ja Espoon erityisyyksiä”. Työn tarkoituksena on varmistaa, että Helsingin ja Espoon merialueiden lisääntyvä käyttö tapahtuu kestävästi.

Meriluonnon kartoittajat kokivat monta iloista yllätystä, sillä aivan pääkaupunkiseudun edustalta löytyi Itämeren arvokkaita lajeja, kuten meriajokasta, rakkohaurua ja näkinpartaisleviä.

Metsähallituksen Luontopalvelujen, Helsingin ja Espoon kaupunkien, Luonnonvarakeskuksen sekä Geologian tutkimuskeskuksen toteuttamissa kartoituksissa havaittiin myös rehevöitymisen ja muiden ihmispaineiden vaikutuksia sekä vieraslaji valesinisimpukkaa.

Arvokkaita lajilöytöjä yllättävistä paikoista

Espoon edustalla Kytön saarella kartoittajia kohtasi erityisen miellyttävä näky: saaren pohjoispuolen hiekkapohjalta löytyi uusi meriajokasesiintymä. Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista, sillä sen muodostamat laajat ja tiheät meriniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa kymmenille Itämeren lajeille. Meriajokas on monin paikoin kadonnut Suomen merialueilta, ja se on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.

Meriajokas meren pohjassa.

“Löytö viittaa odotettua rikkaampaan eliöstöön ja suhteellisen terveeseen merenpohjaan Kytön rantavesissä. Meriajokkaan juuriston ja versojen seassa elää paljon pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia sekä pieniä kaloja. Laaja juuristo myös pidättää sedimenttiä, mikä vähentää eroosiota ja veden sameutta. Rehevöityminen on kuitenkin suuri uhka meriajokkaalle”, kertoo suunnittelija Anna Lyssenko Metsähallituksen Luontopalveluista.

Myös Itämeren avainlaji rakkohaurua löytyi monin paikoin, muun muassa Helsingistä Lauttasaaren edustalta. Tahvonlahdenniemeltä taas löytyi näkinpartaisileviä, joiden muodostamat kasvustot tarjoavat suotuisan elinympäristön monille lajeille. Suojaisat näkinpartaispohjat on Suomessa arvioitu vaarantuneiksi. 

Näkkinpartaisleviä meren pohjassa.

Kirkkonummen Morsfjärdeniltä löytyi runsaasti punanäkinpartaa ja merinäkinruohoa, jotka ovat lajiston monimuotoisuuden kannalta tärkeitä lajeja.

Rehevöityminen ja meren käyttö vaikuttavat meriluontoon

Valitettavasti kaikki ei kuitenkaan ollut parhain päin. Sekä Helsingin että Espoon sisäsaaristot ovat hyvin rehevöityneitä, ja varsinkin matalat laguunit olivat huonossa kunnossa. Esimerkiksi Granholmin saaren tuntumassa Espoossa löydettiin aiempaa enemmän rehevöitymisestä kertovaa suolilevää. Samoin löytyi merkkejä rehevöitymisen aiheuttamasta pohjien happikadosta.

Espoon Nuottalahdelle kohdistuu paljon ihmispaineita: alueella on iso satama, runsaasti vesiliikennettä sekä Suomenojan lämpövoima- ja vedenpuhdistuslaitokset. Alueelta löytyi kuitenkin uutena lajina merihapsikkaa, joka on uusimman uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji. Löytö kertoo, että ihmispaineista huolimatta joillakin alueilla voi esiintyä myös harvinaisia lajeja.

”Kartoitusten tavoitteena on kerätä tietoa meriluonnosta entistä tarkemmin. Näin luontoarvot ja ihmisen toiminta voidaan arvokkailla merialueilla sovittaa paremmin yhteen suojelunäkökulma huomioiden ”, sanoo Espoon kaupungin limnologi Ella Pippingsköld.

Ravinnepäästöjen vähentäminen ja suojelualueiden perustaminen ovat tärkeitä keinoja merialueiden turvaamiseksi, mutta myös kunnostus on mahdollista. Esimerkiksi Helsingin Töölönlahti ja Huopalahti sekä Espoon Otsolahti ovat potentiaalisia kunnostuskohteita.

“Töölönlahden veden laadun kunnostuksen myötä vedenalainen kasvillisuus on palannut lahdelle, ja alue toimii esimerkiksi kalojen lisääntymisalueena. Viimekesäisten laajojen rihmaleväesiintymien estämiseksi on toki vielä paljon tehtävää, mutta matalien rannikon laguunien rauhoittaminen veneliikenteeltä ja alueiden kunnostus voi palauttaa arvokkaita rannikon habitaatteja pääkaupunkiseudullakin”, sanoo Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden tutkija Emil Nyman.

Valesinisimpukka on levinnyt pääkaupunkiseudulle

Helsingin Isossa Huopalahdessa, Laajalahdessa ja Kirkkonummen Långvikissä sekä Morsfjärdenissä havaittiin myös vieraslaji valesinisimpukkaa. Laji on todennäköisesti peräisin Meksikonlahdelta, josta se on levinnyt Eurooppaan laivojen painolastivesien mukana tai runkoon kiinnittymällä. Valesinisimpukka viihtyy lämpimässä vedessä, ja lajia on aiemmin havaittu esimerkiksi Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden lauhdevesien tuntumassa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama veden lämpiäminen voi edistää lajin leviämistä Itämerelläkin. Lajin vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin ei vielä tunneta, mutta levitessään vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja.

Lähikuva simpukasta.
 

Tietoa meriluonnosta tarvitaan meren suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi

Meriluonto 2021 -kampanja on osa VELMU-ohjelmaa, jossa on jo vuosien ajan kerätty tietoa vedenalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymisestä Suomen merialueilla. Kerätyn aineiston avulla on tunnistettu monimuotoisuuden kannalta keskeisiä alueita.

”Meriluonto 2021 -kampanja edustaa VELMUn uutta toimintamallia: se on ensimmäinen kampanja, jossa VELMU-toimijoiden voimavaroja kohdennettiin yhdelle alueelle jonkun polttavan ongelman selvittämiseksi”, kertoo VELMU-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta.

”Kartoitukset suunnattiin pääkaupunkiseudulle, koska esimerkiksi Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa vuosille 2021–2025 huomioidaan Helsingin vastuu Itämeren tilasta ja sen suojelusta. Lähdimme yhdessä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa selvittämään meriluonnon vedenalaisia arvoalueita. Kun tiedetään missä ne sijaitsevat, voidaan meren käytön lisääminen toteuttaa kestävästi”, Viitasalo sanoo.

Pääkaupunkiseudun lisäksi Meriluonto 2021 -kampanjan kartoituksia tehtiin myös Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, missä selvitettiin riuttojen ja laguunien tilaa.

Meriluonto 2021 -kampanjan toteuttivat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Åbo Akademi sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Pääosan toiminnasta rahoitti ympäristöministeriö.

Lisätietoja

Piirretty Velmu-hankelogo.