Luontoon.fi uutiset

Minne Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa rakennetaan jatkossa retkeilyreittejä, mitkä alueet suojellaan tarkasti – osallistu kyselyyn ja vaikuta

Metsähallituksen Luontopalvelut kerää parhaillaan retkeilijöiltä ja alueen asukkailta mielipiteitä, miten Pallas–Yllästunturin kansallispuistoa pitäisi kehittää seuraavan 15 vuoden aikana. Luontopalvelut toivoo mielipiteitä esimerkiksi siitä, millä reiteillä on ruuhkaa tai vaarallisia paikkoja, onko tarpeettomia reittejä tai taukopaikkoja ja miten reittien yhteiskäyttö on sujunut.

Pyöräilijä ja hiihtäjä rinnakkain aurinkoisena talvipäivänä.
 

Kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä osallistumalla kyselyyn (new.maptionnaire.com). Kysely on suomeksi.
 
Luontopalvelut kerää mielipiteitä nyt, koska Pallas–Yllästunturin hoito- ja käyttösuunnitelma on työn alla. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoite on sovittaa yhteen luonnonsuojelu, virkistyskäyttö ja muu käyttö Suomen suosituimman kansallispuiston, Pallas–Yllästunturin alueella. 
 
– Miten arvokasta kansallispuistoamme käytetään? Kyselyn avulla puiston käyttäjät voivat esittää toiveensa ja huolensa. Vastaukset ovat apuna, kun suunnittelemme kansallispuiston hoitoa ja käyttöä tulevina vuosina.  Kyselystä löytyvälle kartalle voi esittää toiveita uusista reiteistä tai rakenteista, erikoissuunnittelija Maarit Kyöstilä Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.  
 
Kyselyllä kerätään tietoa myös kansallispuistossa tapahtuvasta kalastuksesta: missä ovat suosituimmat kalastuspaikat ja kuinka suosittua kalastus Pallas–Yllästunturilla on. 

Raha ratkaisee, millä aikataululla ja kuinka paljon reittejä voidaan rakentaa ja käyttämättömiä purkaa 

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden hoitamisesta ja kehittämisestä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ympäristöministeriön ohjauksessa. Yksi kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata retkeilyä niin, ettei luonto kärsi.  
 
Suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittamisen haasteita ovat mm. tunnetut maisemakohteet, kuten Ylläksen Kellostapuli ja Pallaksen Keimiötunturi. Kellostapulille ei mene virallista polkua, mutta sen laki on alkanut kulua suuren käyntimäärän takia. Keimiötunturille ei puolestaan tällä hetkellä mene virallista polkua, koska vanhan kulkureitin korjaaminen jyrkässä tunturinrinteessä on erittäin haasteellista.  

– Tulevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa meidän pitää linjata, teemmekö näistä reiteistä virallisia vai estämmekö kulun huipulle kokonaan. Näihinkin asioihin voi nyt vaikuttaa, Kyöstilä kertoo.  
 
Uusien reittien rakentamiseen vaikuttavat toiveiden lisäksi aina myös kustannukset ja Luontopalvelujen toimintaansa saama rahoitus.  

Lisätietoja