Luontoon.fi uutiset

Metsähallitus raivaa vuorimäntyjä, lehtikuusta ja kotimaisia istutusmäntyjä Sandenin saarella tulevana viikonloppuna

Sandenin saarella Saaristomerellä toteutetaan luonnonhoidontöitä puuston raivauksilla tulevana viikonloppuna 9-12.9.2021. Alueelta raivataan vuorimäntyä, lehtikuusta ja kotimaista mäntyä. Raivauksilla estetään avoimia elinympäristöjä tarvitsevien lajien elinalueiden umpeenkasvu. Raivaukset toteutetaan osana Rannikko-LIFE-hanketta.

”Sanden on luonnoltaan todella arvokas. Saarella on kesäaikaan kukkivia paahteisia ketoja ja pienruohonummia, jotka kuuluvat äärimmäisen uhanalaisiin luontotyyppeihin”, kertoo Metsähallituksen erityisasiantuntija Esko Tainio.

Alueella elää monia avoimien elinympäristöjen lajeja, joita uhkaa elinympäristöjen umpeenkasvu katajikoitumisen ja metsittymisen myötä. Kasveista arvokkaimpia ovat ketojen ajuruohot, kissankäpälät, keltamatarat, ketomarunat ja tähkätädykkeet sekä rannalta satunnaisesti löytyvät meriotakilokit ja meritatar. Saarella elää myös monia uhanalaisia hyönteislajeja kuten nunnakirjokoisa, hietamittari ja ajuruoholude sekä muita vaarantuneita lajeja.

Saarelle istutettiin 1930-40-luvuilla vuorimäntyjä, lehtikuusta ja kotimaista mäntyä. Arvokkaan lajiston elinympäristöjen säilyttämiseksi sekä lisäämiseksi saarelta vähennetään voimakkaasti vuorimäntyjä ja lehtikuusia, sekä myös istutusalkuperää olevia mäntyjä. Näin saaren arvokas lajisto säilyy, runsastuu ja levittäytyy parantaen uhanalaisten lajien geeniperimän säilymisen mahdollisuuksia.

Osa kotimaisista männyistä sekä vuorimännyistä jätetään tuulensuojaa luomaan - ketojen hyönteiset arvostavat niitä tuulisina päivinä ja lisäksi ne hyödyttävät muuttavaa ja pesivää linnustoa. Lisäksi osa puista jätetään kulttuurihistoriallisista syistä muistomerkiksi ajasta, jolloin epätuottoisat maat haluttiin tuottaviksi metsiä istuttamalla.

Saaristomeren harjusaarten luonnonhoidon kesä

Luonnonhoito on keskittynyt kesän aikana Saaristomeren harjusaarilla avoimien elinympäristöjen kuten nummien, niittyjen ja paahdeympäristöjen hoitoon. Umpeen kasvamisen uhkaamilta nummilta, kedoilta sekä hiekkaisilta paahdealueilta ja niityiltä on raivattu puita ja katajikkoa. Umpeenkasvu on seurausta ympäristön rehevöitymisestä.

”Hoitotoimien tavoitteena on säilyttää saarten avoin luonne jatkossakin. Hoitotoimet parantavat nummien, niittyjen ja paahde-elinympäristöjen verkostoa harjusaarilla”, Tainio toteaa.

Samalla uhanalaisten lajien kannat vahvistuvat: Elinympäristöjen verkoston parantuessa uhanalaisten lajien populaatiot vahvistuvat, liikkuminen pohjois-eteläsuunnassa lisääntyy ja kyky selviytyä ilmastonmuutoksesta paranee. Hoitotoimet pohjautuvat Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelmaan ja ne rahoitetaan pääosin Metsähallituksen ohjaaman Rannikko-LIFE -hankkeen sekä osittain myös Ympäristöministeriön HELMI-hankkeen varoin.

Lisätietoja

Rannikko Life -hankkeen tunnukset.