Luontoon.fi uutiset

Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus lisää ripeästi työllisyyttä - 658 henkilötyövuoden verran töitä eri puolilla Suomea

Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut kuluvalla hallituskaudella lisärahoitusta, jolla on merkittävä työllistävyysvaikutus: Töiden toteutusvaiheessa se on 658 henkilötyövuotta. Vuonna 2021 käytetään palvelujen ja urakointien ostoon 31 miljoonaa euroa. Rahoitus tukee niin sanottua Vihreää siirtymää, joka on EU:n elvytysrahoituksen perusta. Lisäksi kävijöiden rahankäytön myönteiset vaikutukset luontokohteiden lähiseudulla kasvavat jatkuvasti. Vuonna 2020 ne olivat arviolta 371 miljoonaa euroa. Luontokohteilla on myös merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, joka on arvioitu 396 miljoonaa euroksi/vuosi.   

Seitsemän retkeilijää istuu kauniina kesäiltana järven rannassa olevalla nuotiopaikalla.

Luontopalvelujen rahoituksella on sekä nopeita että välillisiä työllistävyysvaikutuksia 

Metsähallituksen Luontopalveluille on kuluvalla hallituskaudella kohdennettu yhteensä noin 61 miljoonaa euroa erillisrahoituksia luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön investointeihin. Tästä on ohjattu 

  • ympäristöministeriön kohteille noin 55 miljoonaa 
  • maa- ja metsätalousministeriön kohteille lähes 6,5 miljoonaa euroa.

Määrärahojen kokonaistyöllistävyys on töiden toteutusvaiheessa yhteensä 658 henkilötyövuotta, josta 

  • välitön toteutusaikainen työllistävyys on 438 htv 
  • välillinen toteutusaikainen työllistävyys on 219 htv.

Ostopalveluihin kohdennetaan em. rahoituksesta noin 39-45 miljoonaa euroa, joka työllistää yrityksissä noin 279-321 htv. Kuluvana vuonna käytetään 31 miljoonaa euroa urakointien ja palvelujen ostoon. 

Kansallispuistojen paikallistalousvaikutukset jatkuvassa kasvussa myös muutoksen keskellä 

Kansallispuistojen käyntimäärät ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen sen sijaan on lähes kolminkertaistunut. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen on vuonna 2020 arvioitu 257 miljoonaksi euroksi, mikä tarkoittaa 17 prosentin kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Kaikkien 60 seurannan piirissä olevan kohteen paikallistalousvaikutukset olivat arviolta 371 miljoonaa euroa. Merkittävää on, että paikallistaloudelliset vaikutukset kasvoivat vuonna 2020, vaikka kansainväliset matkailijat puuttuivat. 

Metsähallitus ei laskenut vuoden 2020 kohdekohtaisia paikallistalousvaikutuksia, koska koronapandemian takia ei voitu laajalti tehdä kävijätutkimuksia, jotka ovat laskelmien perustana. Sen sijaan edellisten vuosien laskelmien ja käyntimääräkehityksen pohjalta voitiin vuodelle 2020 kuitenkin tehdä arvio kävijöiden rahankäytön vaikutuksesta käyntikohteiden lähialueiden talouteen ja työllisyyteen. 

Mittavat kansanterveydelliset hyödyt 

Metsähallituksen vuosina 2016–2020 toteuttamien kävijätutkimusten mukaan 87 % kävijöistä kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia (4,35 asteikolla 1–5). Eri tutkimusten mukaan kävijöiden itse arvioima hyvinvointivaikutus korreloi hyvin mitatun hyvinvointivaikutuksen kanssa. 

Kävijät arvioivat saamansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti*. Suuntaa-antavasti voidaan arvioida esimerkiksi, että kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2020 vierailleiden henkilöiden kokemien terveysvaikutusten kansanterveydellinen arvo on noin 396 miljoonaa euroa. 

*100 euroa on vastausten mediaani eli keskimmäinen arvo. 

Vakaa perusrahoitus takaa rohkaisee yrittäjiä elinkeinotoimintansa kehittämiseen 

Tällä hallituskaudella tehdyt investoinnit hyödyttävät kuitenkin pitkällä aikavälillä vain, jos suojelualueverkoston hoidon rahoitus pysyy vakaana ja riittävällä tasolla. Hallitusohjelmassa Luontopalveluille on sovittu perusrahoituksen pysyvä tasokorotus, joka on vuodelle 2021 suunniteltu 9,5 miljoonaa euron suuruiseksi.  

Tasokorotusten säilyminen tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta Luontopalvelut voi pitää maastopalvelut hyvällä tasolla ilman uuden korjausvelan syntymistä. Vahvaan kysynnän kasvuun liittyy myös odotus palvelujen lisäämiseen, laatutason nostoon sekä monipuolistamiseen. Siksi myös uusinvestointien rahoitus on jatkossa tärkeää. Olennaista on myös varmistaa, että suojelualueiden monimuotoisuuden tilaa voidaan parantaa suojelualueilla myös tulevina vuosina.  

Sekä luonnon virkistyskäytön että luonnonhoito- ja ennallistamistöiden riittävä ja vakaa rahoitus mahdollistaa sen, että yrittäjät matkailuyrityksistä koneurakoitsijoihin uskaltavat luottaa tuleviin työllisyysmahdollisuuksiinsa ja niiden myötä tehdä ja kehittämistoimia.