Luontoon.fi uutiset

Lintukannat ovat vähentyneet Porin Enäjärvellä – Metsähallitus selvittää muutoksen syitä ja mahdollisuutta kunnostuksiin

Yyterinniemellä sijaitseva Enäjärvi on ollut Suomen arvokkaimpia lintujärviä, mutta lintukanta on voimakkaasti taantunut 1980-luvun jälkeen. Järven vedentilan muutosten arvellaan olevan osasyynä lintukantojen vähenemiseen. 

Järven rannoilla on lakoontunutta ruovikkoa ja keskellä pari pientä saarta.
 

Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää Enäjärvellä kalaston rakennetta, vedenlaatua, pohjaeläinten määriä ja monimuotoisuutta sekä vesilintujen poikasten ravintoa aktiivipyydysmenetelmällä. Selvityksillä haetaan vastausta siihen, miksi lintujen määrä luonnonsuojelualueella on voimakkaasti vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Selvitykset ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata, suojella ja vahvistaa suomalaista luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Porin Enäjärven linnustoa on seurattu yli sadan vuoden ajan. Ensimmäiset tiedot järven linnuista kerättiin vuonna 1913, ja jo tuolloin järvi osoittautui linnustoltaan monipuoliseksi. Sittemmin järven avoimet rantaluhdat on vallannut järviruoko, ja linnustossa on tapahtunut lukuisia muutoksia.

Enäjärvi oli vielä 1980-luvulla Suomen tunnetuimpia lintuvesiä. Siellä pesi kymmeniä mustakurkku-uikkuja, punasotkia sekä lukuisia vaateliaampia sorsalajeja kuten heinätaveja, lapasorsia, haapanoita ja harmaasorsia.

”Naurulokkeja pesi järvellä parhaimmillaan 1970-luvulla 5 000 paria. Se teki järvestä vesilinnuille todella houkuttelevan, sillä lokit suojaavat muita vesilintuja karkottamalla muun muassa variksia”, kertoo erikoissuunnittelija Roland Vösa Metsähallituksesta.

Enäjärven tilaa ovat aikoinaan muuttaneet 1800-luvun puolivälissä tapahtunut vedenlasku ja 1900-luvulla jätevesien lasku, joka rehevöitti suunnattomasti järveä, mataloitti sitä sekä vaikutti monin tavoin järven eliöstöön. Runsaat ravinteet ovat osaltaan luoneet ilmeisen hyvät ravinto-olosuhteet linnuille, kun selkärangattomia on riittänyt ravinnoksi runsaasti niin aikuisille kuin poikasille. Myös vähäinen ravintokilpailu kalojen kanssa on luultavasti ollut eduksi. Sorsastus ja kalastus järvellä loppuivat 1960-luvulla.

Lintujen vähenemiseen monta syytä

Vesilintukantojen taantumiseen vaikuttavat luultavasti monet tekijät. Vesien rehevöitymisen myötä umpeenkasvu, ravintokilpailu kalojen kanssa, vieraspetojen ja ketun runsastuminen sekä elinympäristöjen heikkeneminen niin pesimä-, levähdys- kuin talvehtimisalueilla vaikuttavat lintujen elinehtoihin. Myös metsästys niin kotimaassa kuin ulkomailla lisää lintujen kuolleisuutta.

Viime aikoina on havaittu, että maankäytöstä, kuten metsätaloudesta ja soiden ojittamisesta, johtuva veden ruskistuminen vähentää tiettyjen rasvahappojen määrää vesistössä. Ne taas ovat elintärkeitä vesien selkärangattomille, joita linnut syövät.

”Tämä voi olla yksi lisätekijä vesilintukantojen taantumisessa. Tuleekin selvittää, väheneekö lintujen ravinto”, pohtii Roland Vösa.

Mahdollisuus ravintoketjukunnostukseen

Metsähallituksen teettämien selvitysten pohjalta voidaan muun muassa arvioida, ylläpitääkö järven kalakanta sisäistä kuormitusta tai kilpailevatko kalat samasta ravinnosta lintujen kanssa. Särkikalat pöyhivät järven pohjaa vapauttaen sieltä ravinteita ja kiintoainesta. Se aiheuttaa veden samentumista ja voimakasta leväkukintaa. Eläinplanktonit eivät enää pysty säätelemään levien määrää, ja petokaloja suosiva uposkasvillisuus vähenee. Samalla särkikalat myös kilpailevat suoraan samasta ravinnosta lintujen kanssa.

Selvitysten tulosten perusteella järvellä voidaankin tehdä ravintoketjukunnostus, jossa järven sisäistä ravinnekuormitusta vähennetään hoitokalastuksella.

Enäjärven kaloja omaan ruokapöytään

Mikäli selvitysten tulosten perusteella päädytään hoitokalastukseen, yksi vaihtoehto on pyytää kaloja sekä Enäjärvestä että keväällä järveen nousevia kutukaloja Mooskerinojasta. Näin kalat eivät pääse järveen kutemaan. Kalat pyritään saamaan hyötykäyttöön, mikäli kylmäketju voidaan järjestää. Kasvavien särkikalamarkkinoiden myötä Satakunnassa on hyödynnetty särkikaloja hyödynnetty viime vuosina usealla taholla.

”Syömällä särkiä ihmiset voivat suojella luontoa”, toteaa Roland Vösa.

Enäjärvellä tehdään jo nyt useita luonnonhoidon toimenpiteitä. Metsähallituksen Eräpalvelut on Helmi-vieraspetohankkeen puitteissa järjestänyt alueelle tehostetun supikoiran ja minkin poistopyynnin. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus on raivauttanut eteläisemmän lintutornin edustan luhdalta pensaita ja nuoria puita tänä talvena. Suunnitelmissa on kunnostaa luhtaa myös järven pohjoisreunalla, jonne on aikoinaan kaivettu kuivatusojat.