Luontoon.fi uutiset

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkia kehitetään kävijätutkimusten perusteella

Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin kävijätutkimukset vuodelta 2020 on julkaistu. Kävijätutkimukset antavat Metsähallitukselle ja matkailuyrityksille tärkeää tietoa luontokohteiden kävijöistä, heidän toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Tulokset auttavat parantamaan alueen palveluja ja lisäämään matkailualueen vetovoimaa.

Kaksi retkeilijää istuu punamultaisen tuvan oviaukossa. Toisella on kuksa kädessä.

”Tänä kesänä uusitaan Hämeenkankaan alueen viitoitus. Lisäksi Vaarinnevankeitaan luontopolun linjaus uusitaan. Uusien polkulinjausten ja reittimerkintöjen suunnittelu on parhaillaan käynnissä”, asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas Metsähallituksesta kertoo. 

Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2020, mikä selittynee koronapandemian myötä voimistuneella retkeilybuumilla. Uusien kävijöiden määrä kasvoi merkittävästi verrattuna edellisiin tutkimuksiin. Luontokohteisiin saavuttiin yleisimmin pienissä 2-5 henkilön seurueissa joko oman perheen tai ystävien kanssa. 

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston suosituimmat käyntikohteet olivat Kauhalammin pitkospolku, Salomaa ja Katikankanjoni. Kansallispuiston kävijöistä 10 prosenttia asui Kauhajoella, 9 prosenttia Helsingissä ja 6 prosenttia Seinäjoella. Kokonaisuudessa pääkaupunkiseudulta saapui 12 prosenttia vastaajista.

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimukseen vastanneiden suurimmat ikäluokat olivat 25–34-vuotiaat ja 35–44-vuotiaat. Vastaajista 88 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita. Paikallisia asukkaita vastaajista oli 11 prosenttia. Eniten kävijöitä tuli Tampereelta (9 %), Seinäjoelta (8 %) ja Helsingistä (8 %). Lauhanvuoren kansallispuiston suosituimmat käyntikohteet olivat Spitaalijärvi, näkötorni ja Kivijata.

Hämeenkankaan kävijätutkimuksen vastaajista 27 prosenttia oli paikallisia asukkaita ja 73 prosenttia kotimaisista matkailijoita. Eniten Hämeenkankaalle saavuttiin Kankaanpäästä (21 %), Tampereelta (16 %) ja Porista (6 %). Pääkaupunkiseudulla asui yhteensä 8 prosenttia vastaajista. Hämeenkankaalla suosituimmat käyntikohteet olivat Uhrilähde/Kylmänmyllynlähde, Jämikeskus ja Viidentienristeys.
Jokaisella tutkimusalueella kävijät kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen käyntinsä aikana ja hyvinvointihyötyjen rahalliseksi arvoksi määriteltiin jokaisella tutkimusalueella 50 euroa (mediaani).
 
Vastaajat olivat tyytyväisiä alueiden palveluihin. Lisääntyneet kävijämäärät eivät näkyneet häiritsevänä tekijänä millään tutkimusalueella ja pääsääntöisesti kävijöiden ennakko-odotuksiin pystyttiin vastaamaan. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli jokaisella tutkimusalueella yli 4 (asteikko 1–5). Lauhanvuoren kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,30, Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston 4,28 ja Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen 4,02. Kehittämistarpeissa esiin nousi erityisesti polttopuuhuollon kehittäminen. Vastaajat kokivat polttopuiden olevan nykyisellään liian isoja ja toivoivat valmiiksi klapimittaan tehtyjä puita.

Kävijätutkimukset toteutettiin 24.2.–30.9.2020 siten, että jokaisella alueella oli oma tutkimusaikataulunsa. Kävijätutkimukset toteutettiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa ja ne olivat osa Geoparkin hallinnoimaa maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta.

Lisätietoja