Luontoon.fi uutiset

Kuusiston linnalla havaittiin uusi ilkivallan muoto – muinaisjäännösaluetta on pilattu kaivamalla maasta matoja

Maan kaivaminen vahingoittaa historiallisia kerroksia, jotka kätkevät sisäänsä korvaamatonta tietoa linnan vaiheista ja elämästä keskiajan Suomessa. 

Ilmakuvassa linnanrauniot, puurakennus ja merenlahti.

Kuusiston linnanrauniot ovat viime vuosina joutuneet useasti ilkivallan kohteeksi: esimerkiksi linnan historiallisesti erittäin arvokkaasta muurista on irrotettu tiiliä ja heitetty niitä maahan. Viime vuonna linnalla havaittiin kuitenkin täysin uusi ilkivallan muoto, sillä linnan muinaisjäännösalueelta kaivettiin matoja. Maan kaivaminen vahingoittaa historiallisia kerroksia, joissa voi olla esimerkiksi muinaisia esineitä, linnan rakenteita tai siemenpankki.  

Linnanraunioiden suojeluarvo on suuri, sillä ne kätkevät sisäänsä korvaamatonta tietoa linnan ja aikalaisten vaiheista. Siksi linnanraunioilla vierailevien on syytä käyttää erityistä varovaisuutta. Linnan muurit eivät kestä kiipeilyä, joten muurin päälle kapuaminen on kiellettyä sekä oman turvallisuuden että linnan suojelun vuoksi.  

Myös linnan alueen maaperä on suojeltu, ja siksi maan kaivaminen linnan alueella on ehdottomasti kielletty. Tulen tekeminen on sallittua vain linnan veressä sijaitsevalla merkityllä tulipaikalla. 

Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja valtakunnan puolustuslinnoitukseksi Piikkiönlahdelle 1300-luvun alussa. Linna oli 1500-luvun alussa yksi Ruotsin valtakunnan isommista piispanlinnoista. Kuusiston linna oli täynnä aikansa arjen ylellisyyttä ja uudenaikaisia ratkaisuja maailmalta – sieltä on löydetty jopa Suomen ensimmäisenä pidetty sisävessa ja kaakeliuuni.  

Linna hajotettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870-luvulla, ja sen jälkeen raunioita on tutkittu, korjattu ja tuettu.  

Tänä kesänä Kuusiston kävijät pääsevät vierailemaan entistä ehommilla piispanlinnan raunioilla, sillä M-huoneeksi kutsutun tilan muurin kunnostus on valmistunut. M-huone on yksi niistä harvoista huoneista, joiden käyttötarkoitus tiedetään rakenteiden ja kaivauslöytöjen perusteella: huoneessa on leivottu piispanlinnan tarvitsemat leivät, ja se on toiminut aikalaisten keittiönä. 

Vedeneristysrakenteiden korjaussuunnitelma valmistui 

Metsähallitus on teettänyt Kuusiston linnalle myös vedeneristysrakenteiden korjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelman tavoitteena on turvata historiallista muuria kosteus- ja routavaurioilta. Suunnittelun yhteydessä kartoitettiin linnan vedeneristyskerrosten aiemmat toteutustavat ja pyrittiin löytämään rakenne, joka toimii linnalla jatkossa. Vedeneristyskerros on muurin säilymisen kannalta erityisen tärkeä, sillä se ehkäisee kosteuden pääsyä rakenteisiin.  

Korjaussuunnitelma toteutettiin yhdessä kuuden muun merkittävän rauniolinnan ja -linnoituksen kanssa: suunnittelun kohteena olivat Kuusiston lisäksi Raaseporin ja Kajaanin rauniolinnat sekä Vallisaaren, Gustavsvärnin, Svartholman ja Kärnäkosken linnoitukset. Kahdessa viimeisessä toteutetaan suunnitelman perusteella laajoja kunnostuksia. 

Herkkuja kesäkioskilta, taidetta kartanossa 

Kuusiston linnalla vierailijoita palvelee Kaarinan kaupungin nuorisotoimen kesäkioski, joka on avoinna elokuun alkuun asti. Kioskista saa pientä purtavaa ja juotavaa. Kioski on auki 7. heinäkuuta alkaen keskiviikosta perjantaihin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 14–18. 

Linnanraunioiden lisäksi alueella voi ihastella luontoa: Kappelimäen luonnonsuojelualueen merkitty luontopolku (3,2 km) kulkee linnanraunioiden kupeessa. Luontopolku alkaa Kuusiston kartanon pysäköintialueelta. 

300 metrin päässä Kuusiston linnan pysäköintipaikalta sijaitsee Kuusiston taidekartano. Heinäkuussa aukeavan näyttelyn teoksissa käsitellään puuta erilaisista näkökulmista. Mukana ovat taiteilijat Aino Ulmanen, Annika Kivi, Arja Maarit Puhakka, Caroline Ward-Raatikainen, Kai Ruohonen, Karl Ketamo, Mari Kopra, Paula Puoskari, Paula Suominen, Paula Vierikko, Pirkko Siivonen-Takku, Reijo Haukia, Saara Salmi, Samu Raatikainen. Näyttely on auki yleisölle 10.7. –29.8. 

Lisätietoja