Uutiset

Kurjenrahkan kansallispuiston viimeinenkin suo palautetaan takaisin

Kurjenrahkan kansallispuisto on monipuolinen suoalueiden kokonaisuus, jonka luontoa autetaan entistä parempaan tilaan kunnostamalla niitä osia, joita on aiempina vuosikymmeninä yritetty ojittamalla kuivattaa metsätalouskäyttöön. 

Kitukasvuisen  männikön välissä kulkeva vanha oja on tukittu ja sen pinnalla kasvaa sammalta.

Kurjenrahkan Vajosuolla kaivinkone täyttää suo-ojat, jotta viimeinenkin arvokkaista suoalueista saadaan takaisin kohti luonnontilaa. Kohteessa on jo ensin raivattu pienpuustoa ojalinjoilta, jotta kaivinkone pääsee liikkumaan. Työtä jatketaan myöhemmin poistamalla ylimääräistä puuta, jos talviolosuhteet sallivat. Kurjenrahkan ennallistaminen on osa EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Suon paluu

Ennallistaminen hyödyttää soilla eläviä lajeja. Kohde on osa Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuon keidassuokokonaisuutta. Keidassuolla kuivemmat kohdat eli kermit sijaitsevat märkien alueiden eli kuljujen välissä. Ennallistettava alue on ollut luonnontilassa hyvin avointa, pääosin nevaa ja harvapuustoista rämettä. Suot on ojitettu tiheästi ja ojat ovat niin vanhaa alkuperää, että vesitasapaino, kasvillisuus ja puusto ovat muuttuneet hyvin paljon alkuperäisestä.

– Ennallistamisen odotetaankin elvyttävän alueen taantunutta ja osin kadonnutta suolajistoa, sanoo erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen Metsähallituksesta.

Vajosuota ennallistetaan nyt syksyllä 2020. Tukkimistyö alkoi 12.10. ja kestänee pari viikkoa. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 42 hehtaaria, josta osa toteutetaan LIFE-hankkeessa ja osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman myötä.

– Reittejä pitkin voi töistä huolimatta kulkea, mutta kävijöiden on hyvä huolehtia siitä, että kaivinkoneen kuljettaja huomaa kulkijat. Turvavälit on hyvä muistaa nyt myös liikkuvaan työkoneeseen, muistuttaa Ruusunen.

Lisätietoja

  • Kurjenrahkan kansallispuisto
  • Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa turvataan Suomen arvokkaimpia kosteikkoja vuosina 2017–2023 ennallistamalla soita sekä kunnostamalla puroja ja lintujärviä. Laajassa hankkeessa on mukana 103 Natura 2000 -aluetta ympäri Suomen. Lue lisää Hydrologia-LIFE-hankkeesta (metsa.fi)
  • Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman toimet auttavat uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä metsissä, soilla ja rannoilla kautta Suomen. Tavoitteena on turvata luontomme monimuotoisuus. Tutustu Helmi-ohjelmaan (ym.fi)

Hydrologia-LIFE-hankkeen, EU:n Life-rahaston ja Natura 2000 -alueverkoston tunnukset.