Liesjärven kansallispuistossa sijaitseva ja aikanaan metsänvartijatilana toiminut Korteniemen perinnetila oli yksi Kestävä perintö -teemanmukainen vierailukohde syksyllä järjestetyillä kulttuuriympäristöpäivillä (englanniksi European Heritage Days). Kestävä perintö toteutuu tilalla mm. ympäristöä hoitamalla, vanhojen työtapojen ja rakennusten vaalimisella sekä kaikille avoimella ja yhteisöllisellä toiminnalla.
Korteniemen rakentaminen metsänvartijatilaksi alkoi v. 1878 sen jälkeen, kun valtio osti maat ja asuintalon jatkeeksi lisättiin tupa metsähallinnon virkamiesten tarkistusmatkojen majoitusta varten. Metsähallitus osallistui metsänvartijatilojen rakennuskustannuksiin ja valvoi, että rakennustyöt tehtiin kunnolla eikä puutavaraa tuhlattu. Rakennuspiirustuksia ei käytössä ollut vaan metsänvartijatilat edustavat paikallista rakennustapaa.
Metsänvartijoina tilalla toimivat saman Lönngrenin suvun miehet yhtäjaksoisesti useita vuosikymmeniä. Tilan ensimmäisen metsänvartijan, Kalle Lönngrenin, pojanpoika Aarne jatkoi vanhan metsänvartijatilan perinteitä aina 1980-luvun alkuun asti. Rakennukset suojeltiin v. 1994 Metsähallituksen esityksestä metsänvartijan elinpiiristä kertovana kohteena. Nykyisin Korteniemen metsänvartijatilalla eletään kesäisin 1910-luvun mukaisesti, perinnetilan emännän ja apulaisten pitäessä tilaa yllä perinteisin työmenetelmin. Tilalla järjestetään useita vanhan ajan maatalous- ja käsityöperinteeseen liittyviä tapahtumia kuten leivän leivontaa, heinän tekoa, rukiin leikkuuta ja rukiin puintia.
Kulttuuriympäristöpäivää vietettiin Kestävä perintö -teemalla Korteniemen tilalla lauantaina 10.9.2022. Tapahtumassa vierailleet reilu parisataa kävijää olivat tervetulleita vaalimaan perintöä muun muassa takomisen, kasvivärjäyksen ja riihipuinnin merkeissä. Tilalla vieraillut seppä opasti ja antoi kaikkien halukkaiden kokeilla takomista. Pihassa porisivat kasvivärjäyspadat ja kävijät pääsivät seuraamaan värjäyksen kulkua. Riihen parsilla kuivatettu maatiaisruis puitiin käsin. Tämän monivaiheisen työn aluksi lyhteet ajan sanonnan mukaisesti tapettiin riihen seinään, jolloin painavimmat jyvät tippuivat riihen lattialle. Sitten lyhteet avattiin luuvan lattiaan ja loput jyvät saatiin irti tähkistä varstoilla lyöden. Oljet kerättiin isoiksi kupoiksi ja laitettiin heinälatoon. Tämän jälkeen jyvät puhdistettiin vielä seuloilla ja lopuksi tilan ensimmäisellä koneella, eli viskurilla. Perinteiset työtavat herättivät kiinnostusta ja kunnioitusta yleisön joukossa.
”Korteniemen tilan ylläpito vaatii jatkuvaa korjausta; riukuaidat ja pärekatot eivät kestä ikuisesti. Vanhoja työtapoja hallitsevia osaajia on onneksemme talkoolaisina mukana Korteniemen toiminnassa. Heidän taitonsa siirtyvät myös tilan henkilökunnalle ja edelleen Korteniemessä vieraileville. Korteniemen talkoopäivinä kaikki halukkaat saavat kokeilla perinteisiä työmenetelmiä. Samalla perinne säilyy ja siirtyy sukupolvelta toiselle”, tiivisti tilan perintöä ja toimintaa suunnittelija Anne Halla-aho Metsähallituksesta.
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään seuraavan kerran taas ensi vuoden syyskuussa. Vuoden 2023 teema on Elävä perintö.
Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi
Korteniemen vanhan metsänvartijatilan perintöä vaalitaan ja tehdään näkyväksi myös LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toteuttamassa ja Maaseuturahaston rahoittamassa Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (1.1.2022-31.3.2024). Hankkeessa muun muassa kootaan Kanta- ja Päijät-Hämeen luontokohteisiin liittyvää kulttuuriperintötietoa, joka voi olla esimerkiksi luontoon liittyviä tarinoita ja taitoja. Lisäksi luonnon ja kulttuuriperinnön vetovoimaa yhdistävien kohteiden ja palvelujen näkyvyyttä lisätään tapahtumatoiminnalla, näkyvyyskampanjoilla sekä digitaalisella esittelyaineistolla. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä sekä matkailijoiden että alueen matkailutoimijoiden ja asukkaiden kulttuuriperintötietoja ja -taitoja.