Uutiset

Kolmipiikit ja ruoppaus ovat uhka kaloille Merenkurkun matalissa merenlahdissa

Pohjoisen Itämeren maankohoamisalueiden fladat eli matalat, sulkeutuneet merenlahdet ovat rannikoiden tärkeimpiä lastenkammareita kalanpoikasille. Merenkurkun alueen fladoista on tehty tuore tutkimus, jonka tuottaman tiedon avulla voimme suojella arvokkaita elinympäristöjä paremmin. Tutkimus osoittaa, että korkeammat lämpötilat edistävät ahvenen ja hauen lisääntymistä. Toisaalta kolmipiikit syövät näiden petokalojen mätiä ja poikasia. Fladojen ruoppaus voi johtaa matalampiin lämpötiloihin sekä lisätä kolmipiikkien määrää, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti tärkeiden petokalojen lisääntymiseen.

Ilmakuva merenlahdesta.

"Ahvenen ja hauen lisääntymiseen fladoissa vaikuttaa kevään ja kesän lämpötila sekä kolmipiikkien määrä. Mitä enemmän kolmipiikkejä, sitä vähemmän petokalojen poikasia. Kolmipiikkien määrä riippuu siitä kuinka avoin flada on. Mitä suurempi tai mitä useampi suuaukko fladaan on, sitä enemmän piikkikaloja sinne pääsee ja ahvenien ja haukien poikasten määrä vähenee.", kertoo Serena Donadi, joka toimii tutkijana Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa (SLU) vesiresurssien instituutissa.

Rannikkoalue, joka on altis ihmisen toiminnan vaikutuksille

Pohjoisessa Merenkurkussa matala maankohoamisrannikko muodostaa Unescon luonnonperintöalueen Korkearannikolla ja Merenkurkun saaristossa. Monet kävijät ja asukkaat haluavat hyödyntää tätä ympäristöä, mikä vaikuttaa suuresti herkkiin vedenalaisiin elinympäristöihin. Rakentaminen ranta-alueille, ruoppaus ja veneliikenne ovat esimerkkejä ihmisen toiminnasta.

Ruotsin Västerbottenin ja Suomen Pohjanmaan rannikkoalueet kattavassa Kvarken Flada -hankkeessa on kartoitettu näitä ympäristöjä, jotta on saatu tarkempi kuva tekijöistä, jotka ohjaavat tärkeiden rannikkolajien kuten ahvenen ja hauen lisääntymistä. Hanke on toteutettu yhteistyössä Västerbottenin lääninhallituksen, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU), Metsähallituksen sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Yhteensä 27 fladaa tutkittiin haavien, pyydyksien ja droonien avulla

Tutkimus perustuu kattaviin kenttätutkimuksiin, joissa tarkasteltiin yhteensä 27 fladaa. Kenttätutkimuksissa ahvenen ja hauen poikasten esiintyminen sekä aikuisten kolmipiikkien määrä fladoissa inventoitiin. Keräsimme myös dataa kasvillisuudesta ja ympäristöolosuhteista, koska kalanpoikaset tarvitsevat usein hyvin erityisen ympäristön selviytyäkseen ja kasvaakseen nopeasti.

Tutkimuksessa yhdistettiin monia eri näytteenottomenetelmiä. Kaloja kerättiin yksinkertaisilla haaveilla ja pyydyksillä, ja ympäristöolosuhteita kuvailtiin droonien ja satelliittikuvien avulla. Tulokset analysoitiin käyttämällä edistyneitä tilastollisia malleja syy-yhteyksien tunnistamiseksi.

Tuloksista kävi ilmi, että kalanpoikasia oli enemmän erittäin sulkeutuneissa lahdissa. Tämä selittyy sillä, että tällaiset alueet lämpenevät keväällä nopeammin, minkä seurauksena poikaset kasvavat nopeammin. Kolmipiikkien on myös hankalampi vaeltaa fladoihin, joissa ei ole kunnon suuaukkoja, ja näin kalanpoikaset välttyvät päätymästä kolmipiikkien ruoaksi.

Ruoppaus voi hyödyttää piikkikaloja

Fladojen suuaukkojen ruoppaus on tavallista, koska näin peruutetaan maankohoamisen vaikutuksia ja mahdollistetaan veneliikenne. Tuoreen tutkimuksemme mukaan ruoppauksella on negatiivisia vaikutuksia ahvenen ja hauen lisääntymiseen, koska lisääntynyt veden vaihto johtaa matalampaan vedenlämpötilaan, ja kolmipiikkien määrä uhkaa nousta.

"On tärkeää välttää ruoppausta tällaisilla herkillä alueilla niin pitkään kuin mahdollista ja mahdollisuuksien mukaan myös palauttaa aiemmin ruopatut alueet entiselleen. Monissa tapauksissa on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka toimivat sekä luonnolle että ihmisille, kuten venepaikkojen sijoittaminen fladojen ulkopuolelle. Näin pystyttäisiin säilyttämään nämä lajirikkaat ja tuottoisat ympäristöt, kertoo erikoissuunnittelija Anette Bäck Metsähallituksesta.

Artikkeli

  • Donadi S, Bergström L, Berglund J, Bäck A, Mikkola R, Saarinen A, Bergström U 2020. Perch and pike recruitment in coastal bays limited by stickleback predation and environmental forcing. Estuarine, Coastal and Shelf Science, 246, 107052. https://doi.org/10.1016/j.ecss.2020.107052 (englanniksi)

Kvarken Flada -hanke

Lisätietoja

Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.