Luontoon.fi uutiset

Katanpään kulttuuriympäristön vaalimiseksi toteutetaan korjaus- ja maisemanhoidon suunnitelmat

Katanpään kulttuuriympäristön vaalimiseksi tehdään kesän 2021 aikana sekä korjaus- että maisemanhoidon suunnitelmat. Suunnitelmat toteutetaan eduskunnan Metsähallituksen Luontopalveluille myöntämän jakovararahan avulla. Korjauksia saarella tehdään kesällä 2022.

Kaksi henkilöä keskustelee pihamaalla vanhan puutalon edessä. Pihamaalla on mittauslaitteita ja neljä lammasta.

Korjaussuunnitelman yhteydessä rakennusten nykytila dokumentoidaan, rakennuksiin tehdään vauriokartoitus ja valmistellaan kesällä 2022 alkavan korjausurakan aineistoja. Suunnittelu ei tällä kertaa kohdistu saaren kaikkiin 24 rakennukseen, vaan siinä keskitytään erityisesti viiden 1910-luvulla valmistuneen puurakennuksen tarpeiden tarkempaan kartoittamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Osana suunnitelmaa tehdään mm. saaren ikonisen vesitornin korjaussuunnitelma. Nyman arkkitehdit Oy vastaa Katanpään rakennuksille tehtävän korjaussuunnitelman laatimisesta.

Rakennusten korjaussuunnittelun ohella kasarmialueelle ja saaren länsirannan pattereille tehdään maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on rakenteiden kulttuurihistorialliset arvot sekä saaren luonnonsuojeluarvot yhdistävä kokonaisuus, jonka avulla raunioituneita rakenteita saadaan nostettua paremmin esiin ja säilyvyyttä turvattua. Suunnitelma kohdistuu saaren arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Suunnitelman teosta vastaa VSU Maisema-arkkitehdit Oy.

Katanpään linnoituksen hallinta siirrettiin Metsähallituksen Luontopalveluille vuonna 1999 ja nykyisin se on Selkämeren kansallispuiston tärkeimpiä vetovoimakohteita.

”Saari tarjoaa kävijöille kulttuuriperinnön ja luontoarvojen yhteispaketin. Sota- ja vankilahistoriallinen kulttuuriperintö yhdistyy merenrantaniittyihin, laitumiin ja edustaviin vanhoihin metsiin”, Toteaa kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen Metsähallituksesta.

Katanpään historia

Katanpään sijainti oli pitkään strategisesti merkittävä, koska sieltä pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren halki kulkevaa rannikkoväylää. Katanpäätä käytettiin sotasatamana jo 1800-luvulla. Venäjän sotavoimat rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana Itämeren suurimman linnoitusketjun, Pietari Suuren merilinnoituksen, suojaamaan Pietaria pelättyä saksalaisten hyökkäystä vastaan. Linnoitusketjun pohjoisin tukikohta oli Kustavin Katanpään linnake, joka mitoitettiin 120 sotilaalle.

Vuosien 1915-1917 välisenä aikana rakennettiin kaksi tykkipatteria, asuin- ja huoltorakennuksia, puinen vesitorni ja 1 230 metriä mukulakivillä päällystettyä tykkitietä. Itsenäisyyden ajan alussa linnoitus luovutettiin rannikkotykistön käyttöön. Kieltolain aiheuttaman suuren vankimäärän takia Katanpää muutettiin varavankilaksi vuonna 1930. Vankien työnä oli hakata nupukiviä, jotka laivattiin katukiviksi kotimaahan ja ulkomaille. Talvisodan aikana Katanpään linnoitus otettiin takaisin Puolustusvoimien hallintaan. Merivartiosto toimi saarella vuosina 1946–1953. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä linnakkeella muun muassa koulutettiin varusmiehiä.

Lisätietoja