Uutiset

Takaisin

Kansallispuistojen talous- ja terveysvaikutukset kasvoivat edelleen 2018 – myönteinen kehitys uhattuna ilman rahoituksen kasvua

31.1.2019
Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2018 noin 3,2 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla kasvoi niin ikään 2 %, ja on nyt yli 211 miljoonaa euroa. Kasvuprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta nousutrendi on jatkuva. Samaan aikaan kansallispuistojen budjettirahoitus uhkaa laskea. Sekä matkailun kestävyys että talous-ja terveyshyödyt voivat olla uhattuina.
 
Upeat maisemat Syötteen kansallispuistossa. Kuva: Heikki Ketola/Vastavalo.
 
Käyntimäärät kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa olevilla kohteilla olivat vuonna 2018 noin 6,9 miljoonaa. Valtion retkeilyalueilla käyntimäärien kasvu oli jopa 11 %. Kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta.
 
Myös kävijöiden kokema terveyshyöty on jälleen kasvanut: kävijöistä yli 88 % kokee luontoretkellä olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Keskimäärin kävijät arvioivat käynnin terveyshyödyn 110 euron arvoiseksi.

Myönteiset vaikutukset vähenevät, jos rahoitus ei riitä alueiden hyvään hoitoon

Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus valtion budjetista on valtiontalouden kehysten mukaan aleneva, samalla kun käyntimäärät kasvavat, suojelualueiden määrä lisääntyy ja niiden merkitys hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle vahvistuu. Käytössä on siis koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.
 
”Tämä on erityisen harmillista siksi, että kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijöiden tarpeet ovat lisääntyneet ja erilaistuneet ja kansainvälisten kävijöiden määrät kasvavat”, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta sanoo.
 
Metsähallitus on jo uudistanut palvelujaan vastaamaan nykyajan kysyntään ja poistanut hoidostaan vähällä käytöllä ja elinkaaren lopussa olevia palveluja. Myös muita toiminnan kustannustehokkuutta parantavia toimia on tehty, ja ulkopuolisen rahoituksen hankintaan panostetaan aktiivisesti. Metsähallituksen Luontopalvelujen toiminta pohjautuu kuitenkin valtion budjettirahoitukseen, jonka väheneminen johtaisi väistämättä luonnonsuojelualueverkoston hoidon heikentymiseen. Silloin myös monet yhteiskunnalliset hyödyt luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelulle, ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luontomatkailulle sekä aluetaloudelle ja työllisyydelle jäisivät saamatta.
 
”Riippusillan pettäminen Repovedellä viime kesänä ei sinällään johtunut resurssivajeesta, mutta on dramaattinen ja kuvaava esimerkki retkeilyrakenteiden rapautumisen seurauksista. Kun keskeinen palvelurakenne petti, sekä käyntimäärät että yritysten matkailutulo tipahtivat. Ilman onnettomuusriskiäkin palvelurakenteen rapautuminen johtaa vastaavanlaiseen kielteiseen kehitykseen”, Tanninen toteaa.

Matkailun kestävyys varmistettava

Matkailun kestävyys on yksi keskeisimpiä tekijöitä Suomeen suuntautuvan ja kotimaisen matkailun kehittämisessä.
”Matkailun kestävyyteen kuuluu paljon eri osatekijöitä. Luontoon tukeutuvan matkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteisiin ei voida satsata, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja”, Tanninen jatkaa.
 
Lisätietoja