Luontoon.fi uutiset

Kansallispuistojen käyntimäärissä on noustu uudelle tasolle - Kansallispuistojen myönteiset talousvaikutukset kasvavat vielä käyntimääriäkin vahvemmin

Kansallispuistojen käyntimäärät ylittivät viime vuonna ensi kertaa neljän miljoonan rajan. Kansallispuistojen käyntimäärissä onkin noustu uudelle tasolle, jolle ei näy alamäkeä. Kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen kasvoi käyntimääriä voimakkaammin: kasvua oli 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Kansallispuistovierailun perinteiset syyt - luontoelämykset ja luonnon puhtaus, maisemat ja käynnin hyvinvointivaikutus - nousevat entistä vahvemmin esille kävijätutkimuksista.   

Metsähallitus julkaisi tänään 27.1.2022 tiedot vuoden 2021 käyntimääristä kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja eräissä muissa suosituissa, seurannan piirissä olevissa kohteissa. Kansallispuistoissa vierailtiin vähän yli 4 miljoonaa kertaa ja retkeilyalueillai 559 800 kertaa. Verrattuna vuoteen 2020 kansallispuistokäyntien nousu oli 2 prosenttia, mutta vuoteen 2019 nähden peräti 25 prosenttia. 

Kaksi retkeilijää suksineen ja rinkkoineen on pysähtynyt lumisessa metsässä olevan opasteviitan eteen.
”Vuonna 2020 kansallispuistojen käyntimäärissä tehtiin ennätyksellinen hyppy. Vuosi 2021 osoitti, että kyse ei ollut ensimmäisen pandemiavuoden ilmiöstä. Vuoden 2020 ensikertalaiset ovat tulleet jäädäkseen. Kun tulevina vuosina kansainväliset matkailijat palaavat entisin tai korkeammin määrin, notkahdusta kansallispuistojen suosioon tuskin tulee”, toteaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.  

Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 310,3 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 452 henkilötyövuotta. Vaikutus kuitenkin jakautuu epätasaisesti eri maan osien ja eri yritysten välillä. Vaikutukset ovat suurempia matkailualueilla, joissa viipymä on pidempi ja palveluita enemmän. 

Suurin kasvu käyntimäärissä oli Lapissa ja Koillismaalla, kun taas etelän kohteissa oli laskua verrattuna vuoteen 2020. Käyntimäärät Etelä-Suomessakin olivat kuitenkin korkeampia kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Pohjoisen kasvun takana oli mm. voimakkaasti kasvanut kotimaan matkailu, etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä olevilla loma-asunnoilla ja kansallispuistojen ennätyksellinen suosio myös kesäkohteina. Viimeksi mainittu trendi on erinomainen pohjoisen matkailulle, jossa ympärivuotisuudessa on ollut haasteita. Etelän käyntimääriä verotti luminen talvi, sillä etelän kohteissa vain harvoissa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kesähelle vähensi käyntejä erityisesti etelän sisämaassa.  

Suosituimpana kansallispuistona jatkoi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin lähes 700 000 käyntiä. Hopeasijaa pitää Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käynnillä ja pronssia Nuuksio 314 500 käynnillä. Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto jatkavat pistesijoilla.  

Lihasvoimin 1087 kertaa maapallon ympäri - asiakkaat tyytyväisiä 

Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on korostunut pandemian aikana. Kansallispuistoissa liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä mikä vastaa 1 087 kierrosta maapallon ympäri. Liikkumistapoja on monia: keskimääräinen patikkamatka oli 8 km, pyöräilymatka 20 km ja purjehdus- tai melontamatka 25 km. Kuntoilun rinnalla kävijätutkimuksissa korostuvat hyödyt mielenterveydelle.  

Asiakastyytyväisyys oli korkea: 4,38 asteikolla 1‒5. Asiakkaat saivat mitä tulivat hakemaan: luonnon rauhaa, ainutlaatuisia maisemia sekä hyvinvointia itselleen. Monissa kansallispuistoissa oli myös ehditty parantaa retkeilypalveluja Metsähallituksen Luontopalvelujen saaman erillisrahoituksen turvin, mikä lisäsi asiakastyytyväisyyttä. Myös Metsähallituksen kestävän luontomatkailun yhteistyöyritykset ovat kehittäneet ja monipuolistaneet palvelujaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti, ja esimerkiksi lisänneet välineiden, kuten maastopyörien ja lumikenkien vuokraustoimintaa. Tämä näkyy lisääntyneinä asiakasmäärinä ja -tyytyväisyytenä.   

Retkeilijöitä kulkee tasaisella metsätiellä. Tyttö taluttaa koiraa, hänen vierellään kulkee vanha mies rollaattorin kanssa. Heidän takanaan kävelee kaksi retkeilijää.
 

Lisätietoja

i Valtion retkeilyalueet sekä Inarin ja Napapiirin retkeilyalueet

KORJAUS 15.3.2022: Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 310,3 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus 2 452 henkilötyövuotta ja kasvu vuodesta 2020 21 %. (Tiedotteessa aiemmin virheellisesti 306,1 miljoonaa euroa, 2 420 henkilötyövuotta ja 19 %.)