Luontoon.fi uutiset

Kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden käyntimäärät palaavat koronapandemiaa edeltäneelle tasaisen kasvun uralle

Pitkällä aikavälillä parinkymmenen vuoden ajalta tarkasteltuna kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden käyntimäärät ovat nousseet pysyvästi, mutta koronapandemia iski luvut kerralla uusiin ennätyslukemiin. Nyt on koittanut paluu normaalille nousu-uralle aikaan ennen pandemiaa ja viime vuonna 2022 käyntimäärät laskivat hieman sitä edeltäneestä vuodesta 2021. 

Viime vuonna 2022 elettiin edelleen yhteiskunnallisesti poikkeuksellisia aikoja ja kansallispuistovierailijoiden ajankäyttötottumukset muuttuivat, kun kotimaan tapahtumatarjonta vilkastui ja ulkomaanmatkailu kasvoi. Maailman kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat kuitenkin osoittaneet, miten suuri merkitys kansallispuistoilla ja muilla luontokohteilla on terveydelle ja hyvinvoinnille. Luonnossa liikkuminen ja oleilu on merkittävä ja ilmainen tapaa hoitaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä ehkäistä mielenterveyshaittoja. Kansallispuistot ja muut valtion suojelualueet liikuttavat suomalaisia, kun niillä patikoidaan, pyöräillään, melotaan ja hiihdetään.   

Yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa aina suoraan myös Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteiden käyntimääriin. Vuonna 2021 saavutettiin koronan myötä ennätysluku, jolloin koko maan kansallispuistojen käyntimäärät ylittivät ensimmäistä kertaa yli neljä miljoonaa käyntiä ja paikoin koettiin ruuhkia, muun muassa Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistoissa. Viime vuonna koko maassa kansallispuistoissa vierailtiin yhteensä 3,55 miljoonaa kertaa ja ruuhkatkin ovat tasoittuneet.

Hiidenportin kansallispuistoon Sotkamossa tehtiin vuoden 2022 aikana yhteensä 11 300 käyntiä ja Utajärven, Vaalan ja Muhoksen alueella sijaitsevaan Rokuan kansallispuistoon 54 800 käyntiä. Suomussalmella sijaitsevaan Hossan kansallispuistoon kertyi 77 700 käyntiä, Riisitunturin kansallispuistoon Posiolla 62 300 käyntiä, Kuusamossa Oulangan kansallispuistoon 176 400 ja Pudasjärvellä Syötteen kansallispuistoon 97 200 käyntiä. Viime vuonna käyntimäärät laskivat Kainuun, Koillismaan ja Pohjois-Pohjanmaan kaikissa kansallispuistoissa ja muissa Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämissä retkikohteissa keskimäärin 16 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Laskusuhdanteessa olleet luvut noudattelevat yleistä näiden matkailualueiden trendiä. Koko maassa etäällä kasvukeskuksista olevien kansallispuistojen kävijämäärät laskivat kauttaaltaan. Valtakunnallisesti vuonna 2022 kansallispuistojen kävijämäärät laskivat 12 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Muun muassa taloudellisen epävarmuuden ja esimerkiksi polttoaineiden kohonneiden hintojen nähdään vaikuttavan kuluttajien käyttäytymiseen. Kansallispuistot ja muut luontokohteet kuitenkin tukevat kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia nauttia luonnosta ja päästä upeille luontokohteille.   

Kaksi lumikenkäilijää on pysähtynyt metsässä olevan opasteviitan ääreen.

Viime vuonna 2022 Kainuussa ja Koillismaalla myös juhlittiin, kun sekä Hiidenportin kansallispuisto että Riisitunturin kansallispuisto täyttivät molemmat 40 vuotta. Suomussalmella sijaitseva Hossan kansallispuisto puolestaan täytti viisi vuotta. Tapahtumapäivät keräsivät yhteen satoja ihmisiä juhlistamaan pyöreitä vuosia ja retkeilemään näillä luonnonsuojelualueilla. 

Nainen ja mies kävelevät jäällä. Taustalla on kallioseinämä.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistoja ja valtion luonnonsuojelualueita koko maassa sekä tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja. Luontopalveluilla on myös vastuu lukuisista kulttuuriperintökohteista, kuten Kajaanin rauniolinnasta. Kajaanin rauniolinnassa oli viime vuonna 32 800 käyntiä, joka on suunnilleen sama määrä kuin vuotta aiemmin.

Oulun seudun käyntimäärät kasvussa

Vallitsevassa trendissä on mukana muutama poikkeuskin, sillä Oulun kasvukeskuksen vaikutusalueella olevassa Liminganlahden luontokeskuksessa Limingassa palattiin normaaliin arkeen sen hiljentäneiden koronavuosien jälkeen ja käyntejä oli vuoden aikana kaikkiaan 61 600. Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulussa puolestaan kirjattiin 77 800 käyntiä. Sanginjoen luonnonsuojelualue siirtyi Metsähallituksen Luontopalvelujen hallintaan keväällä 2021, joten vertailua aiempiin vuosiin ei voida tehdä. Sanginjoki on voimakkaasti kehittyvä luonnonsuojelu- ja retkeilykohde, jolle on osoitettu eduskunnan tämän vuoden budjetissa 1,9 miljoonaa euroa.

- Viime vuodet ovat olleet turbulenttia aikaa ja meidän kohteidemme käyntimäärät ovat muuttuneet sen myötä. Käyntimäärät saattavat hieman kasvaa tänä vuonna 2023, mutta rajua muutosta ei kuitenkaan nähdä olevan tulossa. On hienoa, jos kohteisiimme perehdytään monipuolisesti, niin kansallispuistoihin kuin muihinkin luontokohteisiimme − valikoimastamme löytyy paljon erilaista tarjontaa, kertoo Sari Alatossava, virkistyskäyttöpäällikkö Metsähallituksen Luontopalveluista.

Edellä mainituissa Kainuun, Koillismaan ja Pohjois-Pohjanmaan kohteissa asiakastyytyväisyys säilyi samalla erinomaisella tasolla kuin aiemmin, ollen vuoden 2022 osalta 4,44 (asteikolla 1−5). Valtakunnallisesti Luontopalvelujen asiakastyytyväisyys oli viime vuonna 4,43, mikä on paras lukema, joka on koskaan annettu.

Hallitusohjelmatavoitteena perusrahoituksen pysyvä korotus  

Tulevien eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostumisen myötä tänä vuonna selviää, pysyvätkö kansallispuistojen palvelut nykyisellä tasolla myös tulevina vuosina 2023–2026. Tulevan hallituksen hallitusohjelmasta riippuu, kuinka paljon Luontopalvelujen työhön osoitetaan rahaa.   

- Ehdotamme perusrahoitukseemme pysyvää korotusta, 7,5 miljoonaa euroa lisää vuosille 2023−2026. Näin pystytään takaamaan kansallispuistojen ja keskeisimpien retkeilyalueiden turvalliset ja laadukkaat palvelut jatkossakin. Toiminnallamme on laaja vaikutus myös ympäröivään yhteiskuntaan niin terveys- ja hyvinvointivaikutusten kuin paikallistalouden hyötyjen myötä, toteaa aluejohtaja Pirkko Siikamäki Metsähallituksen Luontopalveluista.

Metsähallitus on kyennyt erillisrahoituksella kuromaan kiinni kansallispuistojen palvelurakenteisiin syntyneen korjausvelan, joka vuonna 2019 arvioitiin 39 miljoonan euron suuruiseksi. Pysyvän rahoituksen riittävä taso estää myös uuden korjausvelan kertymisen. Panostamalla jatkossakin rahoitukseen varmistetaan, että tehdyt investoinnit eivät mene hukkaan, vaan asiakasturvallisuus ja -kokemus pysyvät hyvällä tasolla, käytön kestävyys ei vaarannu ja luontoon tukeutuvaa matkailua voidaan edistää.   

Lisätietoja