Luontoon.fi uutiset

Kainuussa elvytetään kappale pohjoissuomalaisen maatalouden historiaa – suoniityt tarjosivat arvokasta ravintoa karjalle

Suomussalmella Tormuan Pohjavaaran suojelualueella tutkitaan, miten vesien ohjailu perinteisen maatalouden keinoin vaikuttaa suoluontoon. Suoniittyjen hyödyntäminen oli aikanaan taitolaji, jolla oli suuri merkitys koko Pohjois-Suomen maataloudelle. Kokeilu on tiettävästi Suomen ensimmäinen lajissaan.

Pyöröhirsistä koottu rakennus metsän reunassa. Katto puuttuu ja rakennus on muutenkin keskeneräinen.

Laajojen suoalueiden Pohjois-Suomessa soiden hyödyntäminen oli perinteisen maatalouden aikaan hyvin yleistä. Usein suoniittyjä käytettiin karjan laidunnukseen tai niiltä niitettiin heinää. Heinä kasvoi kuitenkin harvassa ja isollakin alueella saalis jäi usein laihaksi. Niittämään ei välttämättä päästy edes joka vuosi. Paremman rehuvaraston saamiseksi kehiteltiin menetelmiä, joilla heinän kasvua parannettiin. 

-Siirrettävällä padolla ohjattiin puron vedet suolle pieniä ojia myöten niin, että veden virtaus toi ravinteita ja paransi suoheinän kasvua. Pieneltä pinta-alalta saatiin hyvä sato ja heinää voitiin niittää jopa joka vuosi. Se oli hienovarainen ja todella nerokas menetelmä, ikään kuin lannoitusta ilman lannoitesäkkejä, kertoo erikoissuunnittelija Sakari Rehell Metsähallituksen Luontopalveluista. 

Kokeilun kohteena oleva Juoksetuksen suoniitty on tällä hetkellä lähes luonnontilainen. Tavallisesti ennallistamisella pyritään juuri luonnontilaisuuden palauttamiseen, mutta nyt tavoitteena on luoda esimerkki vanhojen soiden käytöstä. 

-On mielenkiintoista tutkia, mitä vaikutuksia tällaisella toiminnalla on lajistoon ja kasvillisuuden tuottoon. Olettamus on, että toimet parantavat luonnon monimuotoisuutta. Tutkimus antaa tietoa siitäkin, miten suoluonto on muuttunut, kun sen hyödyntäminen loppui, Rehell kuvailee. 

Hankkeessa yhdistyy luonnon ja kulttuuriperinnön hoito. Suoniityllä on jäänteet vanhasta ladosta, ja nyt paikalle rakennetaan vastaava lato vanhoilla menetelmillä. Juoksetus sijaitsee Hossan kansallispuiston lähellä ja se on retkeilykohteenakin varsin helposti saavutettavissa. Tulevaisuudessa suoniittyä voidaan hyödyntää kulttuurihistoriallisena kohteena osana alueen virkistyskäyttöä. 

-Tämä on vanha, perinteinen soiden käyttömuoto, joka nykyään on unohtunut ja hävinnyt. Paikallisetkaan eivät tästä yleensä tiedä. Suoniittyjä on hyödynnetty koko pohjoisen Fennoskandian alueella. Suomessa niitä on ollut eniten Koillismaalla mutta myös muualla Pohjois-Suomessa, Rehell kertoo. 

Urakka jakautuu usealle vuodelle. Työt aloitettiin viime talvena kaatamalla lähistöltä puita, joita käytetään rakennustöissä. Tänä vuonna suolle rakennetaan perinteinen lato sekä pato ja ohjausojat. Varsinaiset hoitotoimet on tarkoitus aloittaa seuraavana kesänä. Töiden rahoitus tulee Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka pyrkii pysäyttämään Suomen luontokadon.