Luontoon.fi uutiset

Hämeen luontokohteissa alkuvuosi oli vilkas

Hämeen luontokohteista käyntimäärä lisääntyi tammi-heinäkuussa Torronsuon ja Päijänteen kansallispuistoissa, Evon retkeilyalueella ja Komion luonnonsuojelualueella. Valtakunnallisesti luontokohteiden käyntimäärä on vähentynyt 12 prosenttia, mutta on edelleen 9 prosenttia korkeammalla kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Samankaltainen suuntaus on ollut myös Liesjärven kansallispuistossa, Aulangolla ja Rapolan linnavuorella.

Ihmisiä korkean kivitornin ylätasanteella.

Torronsuo vetää hiihtäjiä, päiväretkeilijöitä ja pistäytyjiä. Käyntejä on ollut 98 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tammi- heinäkuun välisenä aikana. Alkutalven hyvät hiihtosäät houkuttelivat paljon hiihtäjiä Torronsuolle. Torronsuolle on tehty uusi pysäköintialue, joka otetaan käyttöön syksyllä. 

Päijänteen kansallispuistoon pääsi pitkästä aikaa myös hiihtäen Kelvenne saareen ja kaunis kesä innosti järvikohteelle. Käyntimäärän nousu Päijänteellä on kuusi prosenttia. Evon retkeilyalueella järjestettiin Suomen Partiolaisten suurleiri Kajo, mikä osaltaan selittää käyntimäärien 28 prosentin nousua. 

Muilla Hämeen kohteilla alkuvuoden aikana on  käynyt vähemmän väkeä kuin viime vuonna. Käyntimäärien vähenemisen selittää koronarajoitusten päättyminen. Kulttuuritarjonta on lisääntynyt ja ihmiset matkustavat laajemmalle. Myös bensiinin korkea hinta on vaikuttanut käynteihin. 

Ihmisiä näköalatasanteella.Aulangon luonnonsuojelualueen näkötorni oli kiinni koko kesän kunnostustöiden vuoksi ja Joutsenlammen jäätelökioski odottaa purkua. Tämä näkyy myös Aulangon käyntimäärässä, joka on vähentynyt 34 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Torni avautui kävijöille elokuussa, Tuijametsän pitkospuupolku on uusittu ja alueella on tehty maisemanhoitotöitä pitkin kesää. 

Liesjärven kansallispuistossa käyntimäärä on laskenut 28 prosenttia, mutta kävijät viipyvät pitempään alueella. Yön yli retkeilijät ovat lisääntyneet ja telttailualueet ovat olleet välillä täynnä viikonloppuisin. Korteniemen perinnetilalla ei päästy heinäkuussa viime vuoden kävijäennätykseen, mutta ilahduttavasti ryhmiä on alkanut käydä koronavuosien jälkeen. 

Valkeakoskella Rapolan linnavuoren käyntimäärä on laskenut 30 prosenttia, mutta kuumat kesäkelit ovat oletettavasti hillinneet intoa nousta korkealle mäelle. Rapolassa uusitaan parhaillaan pohjoispään rappuset kestävämmäksi muuttamalla astinlaudat metallisiksi.

Lopella Komion luonnonsuojelualueella on käyntimäärä lisääntynyt neljä prosenttia. Kunta on panostanut esteettömän reitin kunnostukseen ja lisännyt taukopaikkoja reittien varrelle. Metsähallitus muutti Komionlampien leirialueen kesän aikana varauskohteesta kaikille avoimeksi telttailualueeksi. Melkuttimilla puolestaan on käyntimäärä hieman laskenut viime vuodesta, mutta alue on edelleen erittäin suosittu eikä 27 prosenttia vähemmän kävijöitä varsinaisesti näy maastossa. 

Korjausvelkaa on kurottu kiinni

Metsähallitus on kyennyt merkittävällä tavalla kuromaan kiinni luontokohteiden palvelurakenteisiin syntynyttä korjausvelkaa. Tämän mahdollisti hallituksen erillisrahoitus eli ns. tulevaisuusinvestointirahoitus. Retkeilypalvelujen kehittämisessä esteettömyys on yhä tärkeämpi tekijä. Tällä on merkitystä liikuntarajoitteisille, muille erityisryhmille, lapsiperheille ja vanhenevalle väestölle.

”On tärkeää, että ensi vuoden budjetissa ja seuraavalla valtiontalouden kehyskaudella varmistetaan kansallispuistojen hoidon pysyvä rahoitus tasolle, joka estää uuden korjausvelan kertymisen. Hämeen kohteista korjattavaa on yhä esimerkiksi Aulangolla. Näkötorniin jäi kunnostettavaa tuleville vuosille, sillä muun muassa tornin muurattujen seinien saumausten uusiminen sekä ikkunoiden kunnostus eivät mahtuneet tänä vuonna toteutettuun urakkaan”,  puistonjohtaja Tuula Peltonen kertoo.

Lisätietoja

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen. 
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.