Luontoon.fi uutiset

Etelä-Konneveden kävijöiden tyytyväisyys palveluiden laatuun ja määrään kasvanut merkittävästi

Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin syyskuussa 2014. Ensimmäinen kävijätutkimus toteutettiin vuosina 2015–2016, jolloin palveluvarustuksen rakentaminen oli vielä kesken. Viime vuonna kävijätutkimus uusittiin, jotta kävijätiedot ja mielipiteet saatiin päivitettyä ajan tasalle. Tutkimuksen perusteella kansallispuiston kävijäkunta on nuorentunut ja ensikertalaisten osuus on kasvanut selvästi. Myös ulkomaalaiset ovat löytäneet puiston. 

Kaksi aikuista ja viisi lasta tutkivat metsässä olevaa luontopolkutaulua. Pienin lapsista on selkärepussa.
 

Etelä-Konneveden kansallispuistoon saavuttiin useimmiten Jyväskylästä, Kuopiosta, Helsingistä, Vantaalta tai Äänekoskelta. Paikallisten osuus oli pienentynyt, kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet taas vastaavasti kasvaneet. Ulkomaalaisia oli nyt 7 % kävijöistä, eniten Saksasta. Samalla myös ensikertalaisten osuus oli kasvanut, ollen 66 %. Kävijöiden keski-ikä oli laskenut. Suurin ikäluokka oli 25–34-vuotiaat, kun se viimeksi oli 45–54-vuotiaat. 

Puistoon saavuttiin erityisesti nauttimaan luonnosta, retkeilemään ja katselemaan luonnonnähtävyyksiä. Kävijöiden harrastuksista telttailun suosio oli kasvanut, veneilyn ja melonnan laskenut. 32 % vastaajista yöpyi puistossa.  

Tyytyväisyys palvelujen laatuun ja määrään oli noussut merkittävästi. Suurinta tyytyväisyyden kasvu oli erityistarpeiden huomioimisessa, polttopuissa ja reittien opastauluissa. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin yleiseen siisteyteen, maiseman vaihtelevuuteen ja tulentekopaikkoihin sekä laavuihin. Tyytymättömimpiä oltiin jätehuollon toteutukseen ja ohjaukseen, käymälöihin sekä lähialueen tiestöön. Asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas arvelee, että “tyytymättömyyttä tiestöön lisää se, että Google Maps ohjaa etelästä päin saavuttaessa ajamaan Myhinpään kautta, päällystämätöntä tietä. Puistoon opastetaan ja suositellaan kuitenkin saapumaan pidempää, mutta parempikuntoista tietä Rautalammin keskustan kautta, hän muistuttaa.” 

Kävijöiden ennakko-odotusten toteutuminen oli sekin parantunut kaikkien arvioitujen tekijöiden suhteen. Erityisesti odotukset reittien ja rakenteiden suhteen täyttyivät selvästi aiempaa paremmin. Sen sijaan häiriöitä koettiin nyt enemmän. Erityisesti häiriökokemus oli kasvanut maaston kuluneisuuden ja liiallisen kävijämäärän osalta. Erittäin paljon häiriötä koki 3–4 % vastaajista. Tulokset selittyvät palveluvarustuksen valmistumisella ja käyntimäärien suurella kasvulla. 

Positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen ja hyvinvointiin 

Kävijöiden rahankäyttö oli kasvanut hieman, ollen nyt 36 € käyntikertaa kohden. Eniten oli kasvanut majoittumiseen sekä kahvila- ja ravintolapalveluihin käytetty rahasumma. Ohjelmapalveluihin kulutettiin taas aiempaa vähemmän. Vuoden 2022 käyntimäärätiedoilla (34 200) laskettuna Etelä-Konneveden kansallispuiston paikallistaloudelliset minimivaikutukset*) olivat 700 000 € ja 6 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 400 000 € ja 4 henkilötyövuotta. “Kansallispuiston ja sen lähialueen matkailupalveluja on kehitetty yhteistyössä alueen kuntien ja yritysten kanssa”, Airas kertoo. 

Paikallistaloudellisten hyötyjen lisäksi kansallispuistot tuottavat myös terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijöistä 85 % arvioi käynnin vaikuttaneen heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa myönteisesti vähintään jonkin verran.
 
*) Minimivaikutus muodostetaan niiden kävijöiden rahankäytöstä, joille kansallispuisto oli kyseisen matkan ainoa tai tärkein kohde (69 % vastaajista).

Lisätietoja