Luontoon.fi uutiset

Ennätysmäärä käyntejä Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa – investoimalla reitti- ja taukopaikkarakentamiseen suojellaan luontoa

Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon tehtiin vuonna 2021 ennätykselliset 699 200 käyntiä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 24 %. Käyntimäärät kasvoivat eniten kesä-, heinä- ja elokuussa. Kävijäkunta myös nuorentui.

Kaksi retkeilijää istuu talviyönä Kesänkijärven laavulla tulen ääressä.
 

Kotimaanmatkailun suosio näkyi Pallas–Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimuksessa ja käyntimäärissä. Matkailun ympärivuotisuus on käyntimäärien perusteella ottanut kesämatkailun osalta ison askeleen eteenpäin, sillä sulan maan aikana (touko-lokakuu) käyntejä oli 49 200 enemmän kuin talvikuukausina. Kävijöistä valtaosa oli kotimaisia matkailijoita ja heistä iso osa eteläisestä Suomesta (Helsinki 14 %, Espoo 7 %, Tampere 6 %, Oulu 5 %). Kävijöistä lähes kaksi kolmasosaa (65 %) ilmoitti kansallispuiston olevan heille matkan ainoa tai tärkein kohde.

Aineistonkeruu suunniteltiin talvi- ja kesäkaudelle sekä haastattelupisteille kävijävirtojen jakautumisen perusteella. Vastauksia saatiin yli 1518. Lisäksi erilliseen, netissä täytettävään luonnon terveys- ja hyvinvointikyselyyn saatiin 301 vastausta. Aikaisemmat kävijätutkimukset on tehty vuosina 2010 ja 2016 (kansallispuisto on perustettu 2005).

Maisemat houkuttelevat päiväretkille perheen ja ystävien kanssa

Maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen ja henkiseen hyvinvointiin panostaminen olivat tärkeimpiä syitä vierailla Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Kansallispuistoon saavuttiin perheen (72 %) tai ystävien (21 %) kanssa pienessä 2–5 hengen seurueessa päiväretkelle (85 %).

Erillisessä luonnon terveys- ja hyvinvointikyselyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan millaisia retkeilijöitä he ovat. Vastaajista noin puolet (46 %) arvosti helppoutta vierailullaan. Vaivaton luontokokemus ja merkityt reitit miellyttivät. Noin neljäsosa (27 %) taas koki luonnon paikkana, jossa pystyy haastamaan itseään ja harrastaa tavoitteellisesti esimerkiksi polkujuoksua, maastopyöräily tai maastohiihtoa.

Talvikaudella kävijöiden suosituin ja tärkein harrastus puistossa oli maastohiihto. Kesäkaudella ylivoimaisesti suurin osa kävijöistä oli patikoimassa. Liikuntaesteisiä oli mukana alle 1 %:lla vastanneista. Kesänkijärven pysäköintialue kansallispuiston eteläpäässä on yksi suosituimmista sisäänmenoporteista. Vuonna 2021 käyntilaskuriin kirjautui 32 600 käyntiä, joista pyörällä 22 % eli 7000. Kesällä 2019 laskurin ohi kuljettiin pyörällä 3800 kertaa.

Kävijät olivat hyvin yksimielisiä siitä, että kansallispuistovierailu edisti heidän hyvinvointiaan monipuolisesti. Vastaajat kokivat, että rahallinen arvo koetuista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista oli 500 euroa (mediaani).

Kansallispuistovierailun paikallistaloudelliset vaikutukset kasvavat käyntimääriä nopeammin

Kansallispuistokävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset kasvoivat peräti 40 % viidessä vuodessa, kun käyntimäärien kasvua samalla aikavälillä oli 30 %. Kotimainen päiväkävijä käyttää 337 € käyntiä kohden, kun taas lähialueen asukas 33 €. Keskimääräinen rahankäyttö käyntikertaa kohden oli kasvanut 9 % viidessä vuodessa. Rahaa käytettiin eniten majoittumiseen ja ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin, vähiten paikallisliikenteeseen ja ohjelmapalveluihin.

”Kävijävirtojen jakaantuminen tasaisemmin kesälle ja talvelle parantaa mahdollisuuksia ympärivuotisiin työpaikkoihin. Lisäksi kävijäkunnan nuorentuminen luo kysyntää uudenlaisille palveluille.” pohtii puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston kävijäkunta on nuorentunut vuoteen 2016 verrattuna. 35–44 vuotiaiden ikäluokka oli kasvanut 6 prosenttiyksikköä ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden ikäluokka oli pienentynyt 7 prosenttiyksikköä. Vastaajien suurimmat ikäluokat olivat kuitenkin edelleen 55–64-vuotiaat (22 %) ja +65-vuotiaat (22 %).

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulo-vaikutukset olivat vuoden 2021 käyntimäärällä laskettuna noin 83,5 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 646 henkilötyövuotta.

Retkeilypalveluiden kehittämiseen on investoitu merkittävästi

Kestävöimällä reittejä, parantamalla opastusta ja peruskorjaamalla taukopaikkoja voidaan sovittaa yhteen suuria käyntimääriä ja luonnonsuojelullisia tavoitteita. Reittien kestävöinti ohjaa kulkijoita pysymään reiteillä ja mahdollistaa luonnossa liikkumisen laajemmalle kulkijakunnalle, myös liikuntarajoitteisille.

Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa onkin pystytty vastaamaan voimakkaasti kasvaneisiin käyntimääriin hallituksen myöntämien tulevaisuusinvestointi- ja erillisrahoituksien turvin. Niiden turvin on viimeisen kahden vuoden aikana kestävöity kymmeniä kilometrejä reittejä ja korjattu kymmeniä taukopaikkoja. Kävijätutkimuksen mukaan kävijät olivatkin entistä tyytyväisempiä puiston palveluihin (4,5/5).

Kiitosta saivat maisemat, polku- ja latureitistö, polttopuuhuolto ja yleinen siisteys. Kriittisimpiä oltiin telttailupaikkoja, sosiaalisen median kanavia ja jätehuoltoa kohtaan. Yleisin yksittäinen kävijöitä häirinnyt tekijä olikin liiallinen kävijämäärä ja siihen liitettävät lieveilmiöt, kuten käymälöiden siisteys ja roskaisuus. Verrattuna vuoden 2016 tutkimukseen yhdelläkään osa-alueella ei ollut tullut laskua vaan kävijätyytyväisyys oli hieman parantunut.

”Luonnossa liikkuminen tuottaa hyvinvointia ja siksi on hienoa, että yhä useampi on löytänyt retkeilyn pariin. Kasvavat käyntimäärät lisäävät kuitenkin niin polttopuu-, käymälä- kuin jätehuollonkin tarvetta. Lisäksi tulevaisuudessa on huolehdittava entistä enemmän siitä, että vastuullisen retkeilyn pelisäännöt ja Retkietiketti ovat kaikilla hallussa.” muistuttaa puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Lisätietoja