Uutiset

Östersundomin arvokkaiden lintuvesien kunnostus alkaa

Niitetyt alueet houkuttelevat muuttolintuja

Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Östersundomin lintuvedet Helsingin itärajalla ovat arvokkaita lintujen pesimä- ja ruokailualueita sekä muutonaikaisia levähdysalueita. Itämeren rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen päättymisen myötä järviruo’on määrä on lisääntynyt voimakkaasti suojelluilla lahdilla. Ruovikoituminen, yhdessä rantojen muun umpeenkasvun kanssa on muuttanut lintulajistoa. Esimerkiksi kahlaajalintujen määrät ovat vähentyneet.

Nyt Östersundomin lintuvesiin kuuluvaa Bruksvikenin aluetta on ryhdytty kunnostamaan Helsingin kaupungin toimesta. Kunnostustöihin sisältyy ruovikkoalueen koneellista niittoa ja laidunnusta. Ruovikkoa on niitetty jo tänä vuonna. Ranta-alueilla on tarkoitus raivata puustoa avoimien ja puustoisten perinnebiotooppien kunnostamiseksi.

Ranta-alueiden kunnostustyöt ja laidunaitojen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2021.

”Tällä hetkellä etsimme alueelle maaseutuyrittäjää, joka toisi eläimensä tänne tekemään arvokasta luonnonhoitotyötä kesäkaudeksi. Kiinnostuneet voivat olla meihin yhteydessä”, vinkkaa ympäristösuunnittelija Kalle Meller Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä on suunniteltu yhteistyössä alueen suurimman maanomistajan Helsingin kaupungin, Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Metsähallituksen Luontopalvelut on laatinut Bruksvikenille toimenpidesuunnitelman osana Lumovoimaa! -hanketta.

”Kunnostustyöt aloitettiin elokuussa niittämällä ruovikkoa Bruksvikenin lisäksi samaan Natura 2000 -alueeseen kuuluvilla Torpvikenin ja Kapellvikenin lahdilla. Koneelliset niitot ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa”, Meller kertoo.

”Linnut ovat löytäneet niitetyt alueet ilahduttavasti jo tänä syksynä. Rantaniityltä on havaintoja muun muassa äärimmäisen uhanalaisista suokukoista ja pikkusirreistä. Avoimet alueet ja suuret lintumäärät ovat houkutelleet paikalle myös petolintuja, kuten suohaukkoja ja harvinaisia haarahaukkoja”, sanoo suojelubiologi Antti Below Metsähallituksen Luontopalveluista.

Niitto, laidunnus ja hakamaiden kunnostus luo elintilaa monille lajeille

”Ruovikon niittomurskaus laidunnuksen alkuvuosina nopeuttaa matalamman niittykasvillisuuden palautumista. Matalakasvuiset merenrantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle vaateliaalle putkilokasville, hyönteiselle sekä linnuista esimerkiksi kahlaajille ja sorsalinnuille", kertoo suojelubiologi Martina Reinikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Niiton ja laidunnuksen lisäksi kunnostetaan rantojen avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja, joilta harvennetaan tiheää puustoa. Hoidot hyödyttävät alueen umpeenkasvusta kärsivää niitty- ja ketolajistoa. Tulevaisuudessa esimerkiksi nyt harvalukuisina esiintyvät ahopäivänkakkara, kissankello ja peltovirvilä saavat lisää elintilaa. Linnuista avointen niittyjen ja puustoisten alueiden mosaiikkia suosii muun muassa pikkulepinkäinen, joka on umpeenkasvun myötä vähentynyt alueella. Puiden kaulaamisella ja tekopökkelöillä tuotetaan lisää lahopuuta tikoille ja pölyttäjähyönteisille. Luonnonsuojelualueen luonnontilaisen kaltaisiin metsiin ja rantoja ympäröiviin tervaleppälehtoihin ei laidunnuksen lisäksi pääsääntöisesti suunnitella muita hoitotoimia.

Lumovoimaa! Luonnonsuojelualueet maaseudun yrittäjien tulonlähteeksi on Metsähallituksen Luontopalveluiden ja ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä luonnonsuojelualueiden niittyjen ja hakamaiden hoitoa. Hankkeessa ideoidaan uusia työmahdollisuuksia maatalousyrittäjille ja etsitään myös uusia laidun- tai niittokohteita Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen luonnonsuojelualueilta. Karjan lisäksi kohteilla tarvitaan yrittäjiä, jotka esimerkiksi niittävät ruovikoituneita alueita tai raivaavat puita ja pensaita.

Lisätietoja

Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.