Uutisarkisto

« Takaisin

Kansallispuistoihin ja historiakohteisiin on kertynyt kymmenien miljoonien korjausvelka - Palveluvarustus on saatava kuntoon luontomatkailun ja virkistyskäytön kasvun takaamiseksi

12.10.2017

Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt selvityksen hoidossaan olevien luontokohteiden palveluvarustuksen sekä historiakohteiden korjausvelasta. Tavoitteena on luoda valtio-omistajalle eli eduskunnalle ja ministeriöille kokonaiskuva siitä, mitä luonto- ja historiakohteiden korjausinvestoinnit vaativat, jotta kansalaisten kasvavaa virkistyskäyttöä ja luontomatkailua voidaan edistää. Luontokohteilla korjausvelaksi arvioidaan noin 44 miljoonaa euroa ja historiakohteilla yli 72 miljoonaa (laskelmasta enemmän tiedotteen lopussa). Luontopalvelut on tehnyt ehdotuksen korjausvelkaohjelmasta luontokohteille 10 vuoden ajalle ja historiakohteille 15 vuoden ajalle.

Viime vuosina Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa olevien luontokohteiden suosio on lisääntynyt sekä retkeily- ja virkistyskäyttäjien että kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Kävijät myös jättävät yhä enemmän rahaa paikallistalouteen (Kansallispuistojen laskennallinen luku 179 miljoonaa euroa vuonna 2016). Myös Luontopalvelujen hoidossa olevien kohteiden, mm. kansallispuistojen määrä on lisääntynyt. Silti Luontopalvelujen perusrahoituksen taso ei ole noussut. Tästä syystä Luontopalvelujen rahoituksen taso ei ole riittänyt kattamaan ylläpitokulujen lisäksi muodostuvia korvausinvestointitarpeita mm. kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla ja historiakohteilla.

Myös aiemmin hyvin merkittävän valtion työllisyystyöohjelman kautta tulleen (TEM) rahoituksen päättyminen ja EU-rahoitusvälineiden tiukentuneet ehdot infran rahoittamisen osalta ovat vaikeuttaneet virkistys- ja matkailukäytön palveluvarustuksen korvausinvestointien rahoittamista.

Korjausvelka uhkaa luontomatkailun kehittymistä ja kansalaisten luonnossa virkistäytymistä

Kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteiden käyntimäärät kasvavat voimakkaasti. Niiden palveluvarustuksen, kuten reittien ja taukopaikkojen laadun varmistaminen on entistä tärkeämpää sekä asiakasturvallisuuden että kohteiden vetovoiman kannalta.  

"Kansallispuistot ovat yhä merkittävämpiä matkailun paikallistulovaikutusten kannalta. Siksi on hienoa, että hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2018 esitetään noin neljän miljoonan euron kertaluontoista rahoitusta vuosille 2018-2019 luontomatkailun ja lähivirkistyksen edistämiseen mm. digitaalisten ja maastopalvelujen kehittämisen kautta", sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.

Historiakohteiden suojeluarvot on turvattava

Vuoden 2016 Metsähallituslain mukaan Luontopalvelujen tehtävänä on vaalia sen hallinnassa olevaa kulttuuriomaisuutta. Näiden kohteiden korjausvelka on yli 72 miljoonaa euroa. Kustannuksista merkittävän osan muodostavat rauniolinnat ja -linnoitteet.

Historiakohteiden kustannuksia nostavat töiden toteuttamisen erikoisvaatimukset sekä erityisesti suunnittelukulut, joiden perusteella vastaava viranomainen antaa korjauksia ja suojaamista koskevat luvat ja lausunnot.

Ehdotus korjausvelkaohjelmaksi

Korjausvelan purkaminen edellyttää kokonaisuuden innovatiivista hankkeistamista.

Luontopalvelut on laskenut, että kaikkien virkistys- ja matkailukäytön kohteiden saattaminen hyvään kuntoon 10 vuoden aikana onnistuisi, jos lisärahoitus ensimmäisen viisivuotiskauden aikana (2018-2022) olisi 6,1 miljoonaa euroa vuodessa ja toisen viisivuotiskauden aikana noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden saattaminen hyvään kuntoon edellyttäisi 15 vuoden ohjelmassa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana noin 5,2 miljoonan euron vuotuista rahoitusta ja tämän jälkeen edelleen noin 4,2 miljoonan euron vuotuista rahoitusta viiden vuoden ajan.

Luontopalvelujen perusrahoituksen lisäksi ovat valtion talousarvioon saatavat erillisrahoitukset ja EU -rahoitus välttämättömiä kohteiden kunnostamisessa.

Korjausvelan vaatiman investointirahoituksen kokoamiseksi Luontopalvelut pyrkii myös hyödyntämään kumppanuuksia, so. matkailuteollisuuden sekä mm. kuntien osallistumista investointien rahoittamiseen, Lisäksi selvitetään muita uusia ja innovatiivisia rahoituskeinoja.

Laskelmasta

Luontopalvelujen korjausvelka kuvaa sitä euromäärää joka tulisi panostaa priorisoituun ja ylläpidettäväksi päätettyyn rakennuskantaan, rakennelmiin, muuhun palveluvarustukseen ja reitteihin, jotta palvelukokonaisuus olisi hyväkuntoinen ja asiakkaille turvallinen. Laskelma ei sisällä hyväkuntoisten kohteiden palvelujen laadun nostoa, palvelujen täydentämistä tai kokonaan uusien kohteiden rakentamisinvestointeja. Se ei sisällä myöskään vähäisen kysynnän palvelukohteita, jotka on päätetty karsia (noin 20 % taukopaikoista).

Lisätietoja