Onko Suomujoella tulvaa ja kuinka joen ylitys onnistuu?

Yleensä Suomujoella on kevättulvia kesäkuulle asti ja syystulvat voivat alkaa jo elokuussa. Suomujoella on kolme siltaa, jotka sijaitsevat Porttikoskella, Kotakönkäällä ja Aitaojan suun lähettyvillä joen yläjuoksulla. Sillat on merkitty Urho Kekkosen kansallispuisto ja Saariselkä-Sokosti ulkoilukarttoihin (Karttakeskus) sekä Urho Kekkosen kansallispuisto retkeilykarttaan (Calazo). Sillat löytyvät myös www.retkikartta.fi palvelusta. 

Aittajärven kahluuvaijeri. Kuva: Nina Raasakka, Metsähallitus

Aittajärveltä noin 300m Suomujokea alavirtaan on kahluuvaijeri. Normaaliveden aikaan kahluupaikalla on vettä polveen asti ja virta on kohtalaisen vuolas. Kylmä vesi ja kivikkoinen pohja tuovat haasteita joen ylitykseen. Aittajärveltä muutama kilometri alavirtaan olevan Snellmaninmajan kohdalta pääsee normaaliveden aikaan kahlaamalla yli. Joen ylityksessä tulee noudattaa aina erityistä varovaisuutta: rinkan lantiovyö avataan ja kantohihnat löysätään. Myös kävelysauva tai muu keppi on hyvä apu kahlaajalle.

Onko alueella hyttysiä?

Kansallispuiston alueella esiintyy hyttysiä, ja niihin kannattaakin aina kesäaikaan varautua. Hyttyskausi alkaa yleensä juhannuksen tienoilla. Heinäkuulla tulevat mäkärät ja elokuulla polttiaiset. Hyttysten määrää on vaikea etukäteen ennustaa, joinakin vuosina niitä on vain vähän ja joskus taas hyvinkin runsaasti. Hyttysmyrkyt ja vaalea vaatetus auttavat suojautumaan hyttysiltä ja tiivis vaatetus polttiaisilta ja mäkäriltä. Rankinen (ohuesta kankaasta tehty suoja) pitää nukuttaessa sääsket loitolla ja on oiva apu myös tuvassa.

Pääseekö Aittajärvelle autolla?

Aittajärvelle pääsee sulan maan aikaan autolla, talviaikaan tietä ei pidetä auki. Saariselältä ajetaan noin 13 km pohjoiseen ja käännytään oikealle Kuutuan metsäautotielle. Tienhaarassa lukee "Kuutua" ja "Kuutuantie". Matkaa Aittajärvelle kertyy 35 km. Matkan aikana ylitetään Lutto- ja Kulasjokien sillat sekä mennään poroportin läpi. Muista sulkea portti. Tien varrella on parissa risteyksessä kyltit, jotka ohjaavat oikealle kohti Aittajärveä. Auton voi jättää pysäköintialueelle (vanha soramonttu), josta on matkaa rantaan noin 200 m.

Lumien sulettua metsäautotie on yleensä kehnossa kunnossa kevättulvien vuoksi, pahin paikka on yleensä n. 3 km ennen Aittajärveä. Pahimmat paikat on korjattu yleensä kesäkuun puoleen väliin mennessä. Kesän alussa Aittajärvelle haluavien onkin hyvä kysyä tien kuntoa Tankavaaran luontokeskuksesta tai Saariselän palvelupiste Kiehisestä. Varsinkin linja-autolla kulkevien kannattaa varmistaa tien kunto.

Aittajärven laavu. Kuva: Nina Raasakka, Metsähallitus

Viikon vaellusreitti kansallispuistoon, mitä suosittelette?

Suosituin merkitsemätön vaellusreitti on Kiilopää - Suomunruoktu - Tuiskukuru - Luirojärvi - Lankojärvi - Rautulampi - Kiilopää. Tämän reitin pituudeksi tulee noin 70 - 80 km (tupien etäisyydet toisistaan 8 - 20 km).

Reitin varrella olevista tuvista löytyy sekä autio- että varaustuvan puoli. Luirojärvellä on useampi tupa sekä sauna. Sauna on kaikkien kulkijoiden käytettävissä. Useat vaeltajat yöpyvät Luirolla kaksi yötä ja tekevät päiväretken UK-puiston ja samalla koko itä-Lapin korkeimmalle tunturille Sokostille (718).

Jokien ylitykseen on Suomujoella muutama silta, mutta Luirojoki pitää ylittää kahlaamalla. Luirojoella vettä on normaaliveden aikaan alle polven. Normaaliveden aikaan Suomujoen voi myös ylittää kahlaamalla karttoihin merkityiltä ylityspaikoilta Lankojärven läheisyydessä varovaisuutta noudattaen. Pahojen tulvien aikaan suositellaan käytettäväksi Kotakönkään siltaa Luirolta Lankojärvelle mentäessä, vaikka matka pitenee poikkeaman vuoksi noin 5 km.

Reitistä selviää yleensä vaelluskengillä, mutta kosteilla keleillä on hyvä olla kumisaappaat tai säären yli ulottuvat kenkäsuojat. Kevyet lipposet on hyvä pitää mukana jokien ylitystä varten, sillä joen pohjan kivet ovat liukkaita ja vesi on yleensä kylmää. Lisäksi virta voi olla vuolas, myös normaaliveden aikana.

Juomaveden voi yleensä ottaa virtaavista joista ja puroista. Myös Luirojärven vettä voi juoda, mutta herkkävatsaisten kannattaa keittää se ensin. Tämä pätee myös jokivesiin, erityisesti ruskasesongilla ja kovien sateiden jälkeen.

Onko kansallispuistossa merkittyjä reittejä pidemmille vaelluksille?

Nuorttin retkeilyreitti 40 km, on merkitty reitti. Reitille kannattaa ottaa teltta mukaan. Lähellä Kolsakosken siltaa on pieni Saihon 4 hengen autiotupa. Reitillä selviää vaelluskengillä, mutta kostealla säällä on hyvä olla kumisaappaat tai säären yli ulottuvat kenkäsuojat. Tulva-aikaan suositellaan joen etelärannan puoleista reittiä venäjän rajan tuntumaan ja samaa reittiä takaisin, koska tulva-aikaan Nuorttijoen ylitys on vaikeaa kovan virtauksen ja korkean veden vuoksi. Kärekeojan autio- ja varaustuvasta noin 250 metriä ylävirtaan on kahluuvaijeri helpottamassa joen ylitystä.