Tutustu Urho Kekkosen kansallispuistoon ja Lapin luontoon retkeillen! Puistossa on helppoja ja vaativia reittejä eritasoisille retkeilijöille. Talvisessa luonnossa seikkailu sujuu suksilla tai lumikengillä.   

Retkeilyreitit ja polut

Reittien lähtöpisteet

Pääset kansallispuiston merkityille reiteille ja luontopoluille Saariselän matkailukeskuksesta, Kiilopäältä, Tankavaaran luontokeskuksesta, Sompiojärveltä sekä Kemihaaran ja Haukinivan (Nuorttijoki) pysäköintialueilta.

Luontopolut

Tankavaaran luontopolut alkavat Tankavaaran luontokeskuksen pihalta. Talviaikaan ne toimivat merkittyinä lumikenkäreitteinä, jotka johdattavat sinut Lapin talviseen luontoon ja tykkylumimaisemiin. 

Tähän uuteen, maan päälle rakennettuun korsuun voi tutustua turvallisesti myös sisätiloissa. Muut kohteet ovat suojeltuja, joten niihin koskeminen on kiellettyä. Ne ovat myös vaarallisia, koska rakenteiden puuosat ovat lahonneet. Kuva: Aini Magga

  • Tankavaaran sotahistoriallinen polun (3 km) pääopaste on Tankavaaran luontokeskuksen pihalla luontopolkujen lähtöpaikalla. Suojavalliaseman rakenteita on laajalti Tankavaaran alueella, mutta opastetut kohteet ovat polun varrella. Kohdeopasteet sijoittuvat 1,5 km pituiselle yhdensuuntaiselle matkalle Kuukkelilenkin alkupäähän. Sotahistoriapolun antia täydentämään on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu. Tähän vuosina 2015-2017 valmistuneeseen korsuun voivat retkeilijät tutustua turvallisesti myös sisätiloissa. Tankavaaran ja Saariselän ympäristöstä raivataan vanhoja räjähteitä edelleen joka kesä, joten polulta poikkeaminen aseman ympäristössä ei ole suositeltavaa.
    Sotahistoriallisella polulla maasto on vaihtelevaa. Alkumatka kuljetaan kuusimetsässä, ja polku on vain osittain pitkostettu. Maasto ei ole vaikeakulkuista, mutta polku on kivikkoinen ja juurakkoinen, joten se ei sovellu liikuntarajoitteisille. Mikäli haluaa, voi polun kohteiden jälkeen kiertää Kuukkelilenkin loppuun ja nähdä Pikku Tankavaaran huipun kohteet. Kuukkelilenkiltä voi vielä kääntyä geologiselle polulle ja nousta Jorpulipäälle. Lyhyempi kierros tulee, jos kiertää Koppelolenkin kautta takaisin luontokeskukselle.
    • Palvelut: luontokeskuksen pihalla laavu

Tykki. Kuva: Kornél Snetzmikloši

  • Urpiaislenkki (1 km) kiertää luontokeskuksen lähiympäristössä. Sorapolkua pitkin voi kulkea myös lastenvaunujen kanssa ja pyörätuolilla avustajan kanssa.
    • Palvelut: luontokeskuksen pihalla laavu
  • Koppelolenkki (3 km) vie sinut hiljaisiin kynttiläkuusikoihin hieman Urpiaislenkkiä kauemmas.
    • Palvelut: tulentekopaikka, kota, luontokeskuksen pihalla laavu 
  • Kuukkelilenkki (6 km) johdattaa kulkijan kuusikoitten kautta Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla upeita näköaloja Nattastuntureille, ympäröiville aapasoille ja Saariselän suurtuntureille. Paluumatka taittuu suomaisemissa.
  • Palvelut: tulentekopaikka, kota, luontokeskuksen pihalla laavu 
  • Geologinen polku (7 km) tutustuttaa sinut alueen geologiaan, kallioperään, jääkauden jälkiin ja pinnanmuotoihin. Alkumatkan kuljet metsämaastossa nousten pikkuhiljaa Jorpulipään rinteelle. Taukopaikka sijaitsee luonnonkauniin Koiranjuomalammen rannalla. Sieltä polku jatkuu rinnesuolle, ja loppumatka kuljetaan Kuukkelilenkkiä pitkin. Polku kierretään myötäpäivään. Kesäaikaan pääset Geologista polkua pitkin myös suoraan Tankavaaran Kultamuseolle. Luontokeskuksesta on polkua pitkin Kultamuseolle noin 300 metriä. Museon alueelle tarvitset pääsylipun.

Geologinen polku, ampumasuoja. Kuva: Aini Magga

Merkityt reitit

Saariselän ja Kiilopään ympäristössä on noin 200 kilometriä merkittyjä kesäreittejä, joista noin 100 kilometriä kulkee kansallispuiston alueella. Reiteistä on tehty kesäreittikartta, ja ne on merkitty myös Saariselkä–Sokosti 1:50 000- ja Urho Kekkosen kansallispuisto 1:100 000 -ulkoilukarttoihin.

  • Kemihaara–Korvatunturinmurusta-retkeilyreitti (18 km) alkaa Kemihaarasta (noin 100 km Savukoskelta pohjoiseen), ylittää Keskihaaran ja kulkee pienten kuusikoiden ja aapasoiden läpi kuivalle mäntykankaalle. Poroaidan jälkeen saavutaan Vieriharjun autiotuvan pihapiiriin. Sieltä reitti jatkuu matalia kankaita ja aapasoita pitkin Korvatunturinmurustalle. Korvatunturin reitti on niin sanottu matkailupalvelureitti, jolla matkailuyrittäjät voivat järjestää luvanvaraisia moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia ja kuljettaa asiakkaita moottorikelkan reessä. Reitti on merkitty maastoon.
    • Palvelut: reitin varrella on Vieriharjun autiotupa, Rakitsanojalla tulipaikka, liiteri-käymälä ja Korvatunturinmurustalla tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Syksyllä 2017 valmistuu Rakitsanojalle avoin kammi.
    • Nähtävää: maailmanrauhan merkiksi pystytetty Rauhanpaalu Korvatunturinmurustalla
    • Kartta: Urho Kekkosen kansallispuisto, Savukoski–Tuntsa.
  • Nuorttin retkeilyreitti (40 km) johdattaa retkeilijää Nuorttijoen vartta pitkin. Kansallispuiston kaakkoiskulmassa sijaitseva, koilliseen virtaava Nuorttijoki uljaine maisemineen houkuttelee paitsi retkeilijöitä myös kalastajia. Vaelluksen voit aloittaa esimerkiksi Haukinivan pysäköintialueelta (noin 100 km Savukoskelta), jossa on paikoitustilan lisäksi opastekatos. Reitti on merkitty maastoon. Lue lisää Nuorttin retkeilyreitistä.
  • Ruijanpolku (35 km) kulkee Sompion luonnonpuistossa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijanreittiä, joka on aikoinaan kulkenut Perämereltä yli Saariselän tunturialueen Jäämerelle, eli Ruijan rannalle saakka. Osa reitistä on entisöity retkeilypoluksi ja merkitty maastoon. Ruijanpolku on kesäretkeilyreitti. Lue lisää Ruijanpolusta.

Vakiintuneet kulku-urat

Kansallispuiston sisäosissa ja hiljaisilla osilla ei ole maastoon merkittyjä reittejä, mutta suosituimmilla vaellusreiteillä ja erityisesti tupien välillä on paikoin selkeästi tallautuneita polkuja. Alueella on myös niin sanottuja poropolkuja, jotka eivät johda mihinkään. Liikkuminen kansallispuistossa on vapaata, mutta kävijöitä suositellaan pysymään poluilla. Kartta ja kompassi on ehdottomasti otettava mukaan, ja niitä on osattava käyttää, sillä pelkkä GPS-paikannin ei erämaassa välttämättä riitä. Suurin osa kansallispuiston merkitsemättömistä vaellusreiteistä on maasto-olosuhteiltaan keskitasoa.

Tavallisimpia erävaellusten aloituspaikkoja ovat Saariselkä ja Kiilopää sekä puiston pohjoisosan Aittajärvi ja Raja-Jooseppi. Vaelluksen voi aloittaa myös Orposesta (Vuotso), Kemihaarasta, Marivaarasta Lokan tekojärven pohjoispuolelta tai Nuorttijoen Haukinivoilta.

Vinkki: Yksi suosituimmista reiteistä on 70–80 kilometriä pitkä Kiilopää–Suomuruoktu–Tuiskukuru–Luirojärvi–Lankojärvi–Kiilopää-reitti. Lue reitin kuvaus.

Kuva: Matti Mäcklin

Hiihtoreitit

Saariselkä-Kiilopää alueen latuverkosto

Nauti Itä-Lapin talvisesta luonnosta suksilla! Saariselän, Laanilan, Kiilopään ja Kakslauttasen ympäristössä on noin 250 kilometriä huollettua latuverkostoa. Urho Kekkosen kansallispuistossa on noin 100 kilometriä merkittyä ja huollettua latuverkostoa, ja se sijaitsee Saariselän retkeilykeskuksen ja Suomen Latu Kiilopään ympäristössä. Valtaosa laduista soveltuu sekä perinteiselle hiihtotyylille että luisteluhiihtoon.

Ensimmäisenä syyskaudella avataan Ensilumenlatu sekä Saariselältä lähtevät, noin 25 kilometrin pituiset valoladut, jotka kulkevat kansallispuiston rajan ulkopuolelle Laanilaan, Kiilopäälle ja Kakslauttaseen. Kun lunta tulee lisää, avataan myös tunturialueella kulkevat ladut. Viimeisenä keväällä avataan Vellinsärpimä–Taajoslaavu-reitti ja Rautulammen reitti sekä kansallispuiston ulkopuolella sijaitseva Kulmakurun reitti.

Hiihtäjät merkityllä reitillä. Kuva: Aini Magga

Ladut on merkitty pääosin puisin ristiviitoin sekä vaativuustasosta kertovilla erivärisillä viitoilla: sininen osoittaa helpot, punainen keskitasoiset ja musta vaikeat ladut. Latureittien varrella on useita päivätupia ja muutama laavu. Hiihtoreiteistä on saatavana latukarttoja (www.saariselka.fi), joihin on merkitty myös latujen vaikeusasteet. Ladut on merkitty myös Saariselkä–Sokosti-ulkoilukarttaan.

Ladut huolletaan hiihtokaudella päivittäin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tunturialueen ladut umpeutuvat tuiskuisella ja tuulisella säällä nopeasti. Latuja huoltaa matkailuyrittäjien ylläpitämä Saariselän hoito-osuuskunta.Saariselkä-Kiilopää alueen ajankohtainen latutilanne löytyy mm. Inari Saariselkä Matkailun nettisivuilta. (saariselka.fi)

Erävaellukset hiihtäen

Talviretkeily on kokeneen eräretkeilijän laji, jossa täytyy ottaa huomioon monia asioita. Ryhmillä on syytä olla mukana ainakin yksi kokenut vaeltaja. Merkittyjen latujen ulkopuolella tulee käyttää leveitä retki- tai metsäsuksia. Kartta ja kompassi on ehdottomasti otettava mukaan, ja niitä on osattava käyttää, sillä pelkkä GPS-paikannin ei erämaassa välttämättä riitä. Kansallispuiston tuvat ovat päivämatkojen päässä toisistaan, ja niihin on varsinkin talviretkillä hyvä tukeutua. Muista tehdä varaus ajoissa, jotta saat varmistettua yöpymispaikan varaustuvassa tai -kammissa. Lue lisää talviretkeilyohjeita.

Kuva: Ninni Raasakka

Pyöräilyreitit

Kesäaikainen pyöräily on mahdollista maastoon merkityillä ulkoilureiteillä sekä seuraavilla reiteillä: Kakslauttanen-Kopsusjärvi, Niilanpää-Suomunruoktu, Raja-Jooseppi-Anterinmukka, Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat, Kemihaara-Mantoselkä, Matkailupalvelureitti: Kemihaara-Rakitsat. Talvipyöräily lumipeitteisenä aikana on sallittua kaikkialla muualla, paitsi huolletuilla laduilla. 

Katso tarkemmat käyttöohjeet

Katso MobiRangerin käyttöohjeet (pdf 780kt)