Rumakuru

Rumakuru on jääkauden sulamisvesien kovertama jyrkkä kuru, joka sijaitsee kansallispuiston merkittyjen reittien varrella. Saariselältä on Rumakurulle 6 kilometriä. Kurulla on retkeilijöiden käyttöön kaksi päivätupaa, joista toinen on rakennettu 1800–1900-lukujen vaihteessa ja on siten koko alueen vanhin tupa. Lue lisää Rumakurun vanhasta kämpästä.

Rumakuru. Kuva: Kristiina Aikio, Metsähallitus

Pääsiäiskuru

Pääsiäiskuru on omaleimainen luonnonnähtävyys: tunturikuru, jossa voi olla lunta vielä heinäkuussa. Pääsiäiskurua pääset ihailemaan helposti merkittyjä reittejä pitkin. Saariselältä, kansallispuiston portilta on kesä- ja talvireittejä pitkin parin kilometrin matka kurulle. 

Niilanpään poroerotusaita

Niilanpään  tunturin länsirinteellä voit tutustua Lapin paliskunnan poroaitaan, joka on rakennettu 1960-luvun alussa. Sitä on käytetty etupäässä kesäaikaan vasanmerkintäaitana, mutta siellä on pidetty myös syyserotuksia. Poroaita ei ole ollut moneen vuoteen käytössä, sillä porotyöt painottuvat tällä hetkellä paliskunnan länsiosien laidunmaiden ympäristöön. Aidan lähellä on Lapin paliskunnan kämppä, joka on rakennettu poronhoitotöiden tukikohdaksi. Niilanpään porokämpän isompi puoli on lukittu ja poromiesten käytössä, mutta pienempi puoli on kaikille avoin päivätupa. Porokämpän pihapiirissä on retkeilijöiden käyttöön lisäksi tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri.

Suomunruoktun vanha kämppä

Suomunruoktun vanhalla kämpällä on monta tarinaa kerrottavanaan. Alun perin kämppä rakennettiin tiettävästi kullankaivajien saunaksi vuonna 1935. Sota-aikana se toimi sotilaspartioiden tukikohtana. Vanha kämppä sijaitsee noin 100 metrin päässä uudesta, retkeilykäytössä olevasta Suomunruoktun autio- ja varaustuvasta. Lue lisää: Suomunruoktun vanhasta kämpästä

Suomunruoktun vanha kämppä. Kuva: Siiri Tolonen, Metsähallitus

Suomujoen kolttakenttä

Suomujoen kolttakenttä on parhaiten säilynyt kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus nykyisen Suomen alueella. Asuinalue oli 1940-luvulla kolttasaamelaisten käytössä. Nyt arvokas kolttakenttä on suojeltu ja entisöity. Lue lisää Suomujoen kolttakenttä.

Oskarinkosken kolttakenttä

Oskarinkosken kolttakenttä sijaitsee kansallispuiston koillisosassa, Luttojoen varrella. Se oli 1940-luvulla Petsamosta evakkoon lähteneiden kolttasaamelaisten asuinalue. Rakennukset on tehty vanhan perinteen mukaisesti, ja kolttakenttä on suojeltu kohde. Lue lisää Luttojoen kolttakentistä.

Oskarinkosken päärakennus. Kuva: Aini Magga, Metsähallitus

Raja-Joosepin kenttä

Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Parkanolainen Joosef Sallila rakensi asuinkentän itselleen ja puolisolleen 1900-luvun alussa. Pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana, sillä rakennuksia on ainoastaan peruskorjattu ja pihapiiriä pidetty avoimena. Lue lisää Raja-Joosepin kentästä. Voit myös katsoa videon (youtube.fi)

Raja-Joosepin kentällä, kesto noin 12 minuuttia.