Torronsuon synty

Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen meren vetäydyttyä alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Noin 8500 vuotta sitten tällä alueella oli laaja järvi, jonka matalimmat osat, mm. Torronsuo, alkoivat kasvaa umpeen. Radiohiiliajoituksen mukaan vanhin turve alkoi kerrostua 10 480 vuotta sitten. Tämä antaa turpeen keskimääräiseksi kerrostumisnopeudeksi pitemmällä aikavälillä 1,1 mm vuodessa. Nykyään rahkasammal kasvaa 1-2 cm vuodessa, josta muodostuu turvetta noin 0,5-3 mm vuodessa.

Suoheinää ja pehkua

Tammelasta tehdyt löydöt osoittavat, että asukkaita oli alueella jo kivikaudella. Erityisesti Talpianjärven ympäristöstä on löydetty huomattava määrä kivikautisia asuinpaikkoja.

Torronsuolta on kerätty saraheinää karjan rehuksi huomattavia määriä. Suoheinän niitto jatkui vuosisatojen ajan - aina 1960-luvulle saakka. Kotieläinten kuivikkeeksi, eli pehkuksi, suosta nostettiin turvetta. Kaikilla Torronsuohon rajoittuvilla tiloilla oli oma turpeenottopaikkansa. Pehkuksi nostettiin vain rahkaista pintaturvetta, joten kuiviketurpeen noston vaikutukset ovat olleet pieniä ja paikallisia. Suolla on vieläkin nähtävissä vanhoja turpeenottoalueita, turpeen kuivatusseipäitä (pehkuseipäitä) ja romahtaneita pehkulatoja. Turvemakasiinin perustukset ovat jäljellä Kiljamossa.

Härksaaren kivilouhos

Torronsuon etelälaidan kalliopaljastumat osoittautuivat 1700-luvulla hyviksi kvartsinlähteiksi ja sitä louhittiin useista eri kohdista lasiteollisuuden tarpeisiin. Louhoksista tunnetuin on Härksaaren louhos. Kansallispuiston alueella kvartsia louhittiin myös Hirvisaaresta. Kvartsia louhittiin Someron Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Åvikin tehdas perustettiin v. 1748 ja se oli 30 vuoden ajan Suomen ainoa lasitehdas. Louhintaa harjoitettiin noin 80 vuotta ja työt lopetettiin 1833. Myöhemmin louhittiin myös maasälpää.

1800-luvulla kuuluisa tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld yhdessä isänsä Nils Nordenskiöldin kanssa löysi Torron louhosten tutkimuksissa lukuisia mineraaleja, joista osa on hyvin harvinaisia. Alueelta on muun muassa peräisin monia Euroopan museoiden varhaisimpia tantaalimineraalinäytteitä.

Torronsuon kansallispuisto

  • Perustettu 1990
  • Pinta-ala 30 km²

 Torronsuon kansallispuiston tunnus - karpalo


Torronsuon kansallispuiston tunnus on karpalo