Tiilitehtaanmäki on saanut nimensä alueella 1700-luvulla toimineesta tiilitehtaasta. Tehtaaseen kuului myös herraskartano, joka paloi 1859.

Niittyä Tiilitehtaanmäellä. Kuva: Metsähallitus/Lena WargenTiilentekoon tarvittava savi otettiin lähellä sijaitsevasta Lerviken-nimisestä lahdesta. Valmiit tiilet haettiin jokea pitkin laivoilla. Tiilitehtaanmäen tiilistä on rakennettu mm. Kristiinankaupungin raatihuone.

Tiilitehtaanmäki, joka on Kristiinankaupungin keskustasta vain noin kilometrin verran, on ollut vuosisatoja kaupunkilaisten yhteinen lehmä- ja hevoslaidun. Säännöllinen laidunnus ja niitto loppuivat 1970-luvulla. Tiilitehtaanmäen arvokkaalle perinnemaisema-alueelle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma vuonna 2009. Vanhoja niittyjä ja hakamaita pyritään hoitamaan perinteisin menetelmin: laiduntamalla ja niittämällä.

Laidunalueella sijaitsee myös vanhoja kiviaitoja. Aidat ovat paikoittain jopa kolme metriä leveitä; korkeutta niillä on yli metrin, ja pituutta yhteensä yli kilometri. Arvioiden mukaan aidat on rakennettu 1700-luvulla, kun taas Tiilitehtaanmäellä sijaitseva vanha kivirakenteinen kellari on peräisin vähintään 1800-luvulta. Kellarin koko on noin 6 m x 6 m ja sen paksut vallit koostuvat kylmämuuratusta kivestä ja maasta. On hyvin todennäköistä, että kellari on osa alueella toimineita tiilitehdasta ja herraskartanoa.