Syötteen luontokeskus

Aloita tutustuminen kansallispuistoon Syötteen luontokeskuksesta, joka sijaitsee Iso-Syöte-tunturin juurella. Luontokeskuksessa pääsee liikkumaan esteettömästi. Monet kansallispuiston reitit alkavat luontokeskuksen pihasta. Henkilökunnalta voit aina kysyä lisää!

Lastuja selkosilta -näyttely tutustuttaa sinut Syötteen luontoon ihmisen toiminnan kautta, sillä ihminen on elänyt seudulla jääkauden loppumisesta alkaen. Vaihtuvat näyttelyt ovat yleensä paikallisten taiteilijoiden käsialaa.

Syötteen luontokeskus talviasussa. Kuva: Jorma Luhta

Ahmakallio

Haastava nousu Ahmakallion näköalatornille palkitsee kävijän upeilla näköaloilla 400 metriä merenpinnan yläpuolelta. Ympärilläsi leviää vaarametsien maa kaikessa komeudessaan. Ahmakalliolle kannattaa lähteä Syötteen luontokeskukselta, jolloin patikointimatkaa kertyy noin 12 kilometriä. Reitti seurailee osittain 17 kilometrin mittaista Ahmankierrosta. Toinen vaihtehto on lähestyä Jaaskamon suunnalta (4 km pysäköintialueelta tornille) Ahmavaarassa on myös korukiviesiintymä.

Näkymä Ahmakallion näköalatornilta. Kuva: Saara Airaksinen

Pytkynharju

Pytkynharju on noin kolme kilometriä pitkä ja parhaimmillaan 30 metriä ympäristöstään nouseva kapea harju, jonka selältä aukeaa loistelias näköala. Se syntyi jääkauden lopulla mannerjään railoon, johon sulamisvedet kasasivat soraa ja hiekkaa. Pytkynharju sijaitsee Iso-Syötteen eteläpuolella. Kellarilammen pysäköintialueelta harjun eteläpuolelta tai Lauttalammen pysäköintialueelta harjun länsipäästä on Pytkynharjulle matkaa muutama sata metriä. Itäpäästä Naamankajärven pysäköintialueelta on alle kilometrin kävelymatka harjun alkuun.

Pytkynharju. Kuva: Antje Neumann

Vattukuru

Kurut syntyivät mannerjäätikön sulamisvesien kulutuksessa noin 10 000 vuotta sitten. Vattukurun jylhien, monikymmenmetristen kivirakkarinteiden vastapainona on rehevä lehtosuo. Vattukurun 2,1 kilometrin pituisen luontopolun varrella ihastelet hyvin runsasta ja monimuotoista luontoa. Polku alkaa Lehtovaaran pysäköintialueelta läheltä Pudasjärven ja Taivalkosken rajaa, ja se on osittain pitkostettu ja porrastettu. Vattukuru luontopolkuineen on lapsiperheillekin sopiva kesäkohde.

Tauolla Vattukurun laavulla. Kuva: Metsähallitus

Kaunislampi

Kaunislampi lunastaa nimensä lupauksen. Se on suojeltu aarnialue, joka sijaitsee kansallispuiston rajojen ulkopuolella, noin 35 kilometriä Syötteen luontokeskuksesta pohjoiseen. Kaunislammen rotkojärvi on syntynyt kallioperän murrokseen. Kaunislammen länsipuolella voi ihastella muinaisrantakivikkoa, joka syntyi mannerjäätikön vetäytyessä yli 9 000 vuotta sitten. Jään sulamisveden paisuttama meri peitti tuolloin Kaunislammen aluetta, ja vain vaarojen kärjet ylsivät merenpinnan ylle.

Kaunislammen ympäri kiertää 6 kilometrin pituinen päiväreitti. Järven eteläpuolella sijaitsee päivätupa, jolla voi pitää tauon retken päätteeksi. Päivätuvan kohdalta lähtee yhdysreitti kansallispuiston vaellusreitistöön. Kaunislammelle pääset Ruuhensuon tien varressa olevalta pysäköintialueelta 1,9 kilometriä pitkää reittiä pitkin.

Kaunislampi syksyllä. Kuva: Antje Neumann

Rytivaaran kruununmetsätorppa

Rytivaaran kruununmetsätorppa on keskelle kansallispuistoa uudelleen rakennettu ainutlaatuinen museotila, jossa pääset kurkistamaan entisajan torppareiden ankaraan elämään. Vuonna 1852 rakennetussa torpassa on elänyt monta torpparisukupolvea – keskellä erämaata. Metsähallitus rakensi 2000-luvun vaihteessa pihapiiriin alkuperäisen mallin mukaisesti talon, navetan, liiterin, saunan, keittokodan ja kaksi riiheä. Pääset Rytivaaran kruununmetsätorpalle Syötekylästä seuraamalla opasteita Ukonvaaran pysäköintialueelle, jolta on noin 4 kilometrin kävelymatka torpalle.

Rytivaarassa voit yöpyä Rytituvassa, joka toimii varaustupana. Lisätietoja ja varaukset: Syötteen luontokeskus

Rytivaaran torppa. Kuva: Tuomas Uola

Pyhitys

Syötteen kansallispuiston korkeimmalta vaaralta, 422 metriä korkealta Pyhitykseltä näet hienot erämaamaisemat joka suuntaan. Kesäaikaan vaaran laelle on pysäköintialueelta 2 kilometriä, ja polun puolivälissä on laavu. Pyhitykselle noustessa saat varautua tiukkaan kävelyyn, sillä polku nousee 160 metriä puolentoista kilometrin matkalla.

Pyhityksen nimi kertoo historiasta: se on muiden seudun korkeiden vaarojen lailla ollut metsäsaamelaisten pyhä uhripaikka. Kostonjärven puoleisella rinteellä näet pienempien kivien päällä lepääviä kivipöytiä, joiden luona on tuhansia vuosia sitten uhrattu metsän ja järven antimia ja varmisteltu hyvää pyyntionnea.

Maisema Pyhitykseltä. Kuva: Veikko Virkkunen

Soiperoinen

Soiperoinen on hyvin terävälakinen ja jyrkkä harju, joka kulkee kirkasvetisten Rääpysjärven ja Soiperoisen välissä. Se on leppoisa pistäytymiskohde, jonka ympäristössä on useita 2-3 kilometrin pituisia polkuja ja niiden varrella taukopaikkoja. Myös uimapaikkoja on yllin kyllin, ja Soiperoinen onkin hyvä lapsiperheiden päiväkohde.

Ihminen on kulkenut Soiperoisen harjuilla ja järvillä kivikaudelta asti. Tarkkasilmäinen huomaa alueella kivikautisia peuranpyyntikuoppia, tervahautoja ja kalkkimiiluja, vanhan kalatuvan ja porokämpän jäännökset, niittylatoja sekä lammen pohjassa lepäävän kopukan eli kalamiesten lautan.

Uimari Soiperoisessa. Kuva: Veikko Virkkunen

Iso-Syöte

Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte sijaitsee kansallispuiston eteläpuolella. Sen huipulla (432,5 m) viihtyvät tunturikasvit, kuten ruska-aikaan karmiininpunaisena hehkuva riekonmarja. Hotelli Iso-Syötteen pysäköintialueelta lähtee Huippupolku (1 km), jonka varrella on näkötasanne. Kansallispuiston vaaramaisema aukeaa aivan jalkojesi juuressa. Polun varrella tutustut alueen maisemiin, luontoon ja geologiseen historiaan. Alue kuuluu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen.

Maiseman ihailua. Kuva: Antje Neumann

Romevaara

Jyrkkärinteinen, metsähuippuinen Romevaara kasvaa vaarakuusikkoa, jonka keskellä kulkeva polku ei päästä kipuajaa helpolla. Edestakaisin kuljettuna 6 kilometrin mittainen Romevaaran huiputus on jyrkkine nousuineen ja laskuineen yksi alueen haastavimmista reiteistä. Vaaran laelta aukeaa kaukomaisema luoteeseen kohti Pärjänjokea ja maisemaa hallitsevaa Ahmavaaraa.

Romevaara sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, Iso-Syötteen retkeilyalueella.

Kahvitauko Romevaarassa. Kuva: Saara Airaksinen