Näkymä Terävä-Nattaselta. Kuva: Aini Magga

Nattastunturit

Teräväkärkiset Nattastunturit poikkeavat muodoltaan selvästi Koilliskairan muista, verrattain pyöreälakisista tuntureista. Tunturimaisemaa pääsee ihailemaan Pyhä-Nattasen (508 m) huipulta, jonne voi kivutaTeräväkärkiset Nattastunturit poikkeavat muodoltaan selvästi Koilliskairan muista, verrattain pyöreälakisista tuntureista. Tunturimaisemaa pääsee ihailemaan Pyhä-Nattasen (508 m) huipulta, jonne voi kivuta merkittyä reittiä pitkin. Huipulta avautuvaa kaukomaisemaa hallitsee koillisen suunnalla Nattastunturien juonto. Pyhä-Nattasen kainaloon on asettunut pieni, erämainen Sukkulalampi, jota voi ihailla huipulta. Kauempana esittäytyy laaja yhtenäinen Urho Kekkosen kansallispuiston tunturialue.

Etelän suunnalla lepää Sompiojärvi keskellä suoaluetta yhtyen Lokan tekojärveen. Lokan tekojärven itäpuolelta voi havaita muutamia taloja, jotka kuuluivat ennen tekojärven rakentamista Mutenian kylään. Mutenian kylä oli yksi Sompion pienistä kylistä. Tänä päivänä Mutenian kylästä on jäljellä muutama talo, jotka ovat Kemijoki oy:n omistuksessa. Mutenian kylä on puomin takana eikä vapaasti tutustuttavissa.

Toorit talvella. Kuva: Sulo Norberg

Myös Terävä-Nattaselta (544 m) avautuu upea näkymä ympäröivään luontoon. Jylhimpinä maisemassa näkyvät Urho Kekkosen kansallispuiston tunturit kuten Sokosti ja Ukselmapää. Terävä-Nattaselle pääsee Ruijanpolkua pitkin.

Toorit

Pyhä-Nattasen huipulla huomio kiinnittyy kookkaisiin kivipahtoihin, usean metrin korkuisiin tooreihin. Toorit ovat syntyneet graniitin lohkeillessa suorakulmaisesti. Erikoisen muotoiset toorit ovat olleet ennen pyhiä palvontakohteita ja niiden on nähty olevan mm. jumalolentojen asuntoja.

Nattasten punainen graniitti

Nattastunturit muodostavat Sompion luonnonpuiston ytimen. Nattastuntureiden huiput kohoavat yli 500 metrin korkeuteen, näkyen kymmenien kilometrien päähän. Nattaset ovat teräväkärkisiä tuntureita, joita jääkausi ei päässyt hiomaan yhtä pyöreälakisiksi kuin Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureita. Saariselän tunturijono kuuluu niin sanottuun peräpohjolan granuliittivyöhykkeeseen, jonka kivilajit ovat korkean lämpötilan ja paineen vaikutuksesta syntyneet pääasiassa maaperän sedimenteistä. Nattaset puolestaan ovat muodostuneet peräpohjolassa harvinaisena esiintyvästä graniittilajista, Nattasten punaisesta graniitista.

Graniittia lähikuvassa. Kuva: Kimmo Kuure.

Graniitti on niin sanottu syväkivi ja sen eri kivilajit ovat syntyneet magmasta useiden kilometrien syvyydessä. Graniitin kivilajit, myös Nattasten punainen graniitti, ovat kovempia kuin granuliittivyöhykkeen vastaavat kivilajit. Näin jääkauden lopulla alueen yli vetäytynyt jääpeite ei päässyt hiomaan Nattasten kuutta huippua yhtä pyöreiksi kuin pääosaa Koilliskairan tuntureista. Nattasten graniitti on lohkeillut monin paikoin näyttäviksi tooreiksi, jotka ovat alueen nähtävyys.