Vesiluontoa

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi. Sen pinta-ala on 97 km², ja pituutta järvellä on n. 40 km. Simojärvi on luonnontilainen säännöstelemätön järvi, johon laskee useita pieniä jokia. Soppanan alueella sijaitsevat Korvajoki, Paasonjärvestä laskeva Paasonjoki ja Paha-Paasonjoki, joka laskee Paha-Paasonjärven vedet Paasonjokeen. Yli-Soppananjärven ja Soppananjärven kautta näiden jokien vedet laskevat Soppananjokea pitkin Simojärveen. Simojärven vedet laskevat Simojokea pitkin Perämereen.

Simojärvi kuuluu lähes kokonaan Natura 2000 -alueverkostoon. Suurin osa järven rannoista ja saarista on mukana rantojensuojeluohjelmassa. Simojärven alueella on n. 40 erikokoista saarta, joista suurin on Porosaari. Järvi on tunnettu kirkkaasta vedestään, ja syvyyttä järvellä on parhaimmillaan 28 metriä. Järvellä on myös lukuisia matalikkoja ja karikoita, jotka aiheuttavat ongelmia veneilijöille. Karun järven piirteisiin kuuluvat hiekkarannat, joita on paljon. Myös Yli-Soppananjärvi sopii erinomaisesti kalastukseen, ja järven lukuisat hiekkarannat houkuttelevat uimaan. Alueella ei ole kuitenkaan virallista uimarantaa.

Kallio ja maaperä

Simojärven alueen kallioperä on graniittia, migmatiittia ja graniittigneissiä. Maaston muodot ovat loivapiirteisiä. Rannat ovat moreenipeitteisiä ja suurelta osin soistuneita. Paasonvaarassa ja Tuppilammen eteläpuolella on avokallioita ja kallioisia jyrkänteitä.

Vanhat metsät

Soppanan alueen iäkkäät metsät kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -alueverkostoon. Soppanan alueen metsät ovat lukuisten metsäpalojen kuvioimia. Paikoin alueen metsät ovat lähes luonnontilaista mäntymetsää. Hyvin yleisiä ovat myös kuusikot, joita hallitsevat pienilmastoltaan vaateliaille lajeille edulliset luppoiset osat. Alueelta löytyy myös lehtomaisia kankaita.

Muurahaispesä. Kuva: Pia Arvola

Suot

Simojärven rannoilla olevat suot ovat rämeitä. Soppanan alueen suot ovat suurimmaksi osaksi saravaltaisia nevoja. Alueella esiintyy myös pienialaisia lettoja. Jokivarressa suot ovat suurimmaksi osaksi korpia ja rämeitä. Suot ovat suosittuja marjastuspaikkoja hillan poimijoille, joita alueiden soilla liikkuu hillastusaikaan runsaasti.

Alueen lajisto

Kasvillisuus

Simojärvi kuuluu vesikasvillisuudeltaan uposruohojärviin eli sen yleisimpiä vesikasveja ovat järven pohjalla kasvavat uposlehtiset lajit, uposruohot ja vesisammalet. Vedenpinnalle ulottuva ilmaversoiskasvillisuus on niukkaa, esimerkiksi kortteikot ja ruovikot ovat harvoja ja kapeita. Rantojen suot ovat pääasiassa rämeitä. Kangasmailla tuoreet kankaat ovat vallitsevia. Kasvillisuuden yleiskuva alueella on karu. Soppanan alueen kasvillisuutta hallitsevat tuoreille kankaille tyypilliset lajit.

Sateenkaari Simojärvellä. Kuva: Olli Vainio

Linnut

Simojärven ja Soppanan lintulajisto on monipuolinen. Simojärven alueella kuikka on runsaslukuinen, ja järvellä tavataan myös muita vesilintuja. Simojärven luontoon kuuluvat lisäksi nuoret laulujoutsenet, jotka eivät kuitenkaan pesi alueella. Petolinnuista mm. kalasääsket saalistavat järvialueella. Alueella on tavattu myös merimetsoja.

Kuukkeli. Kuva: Martti Rikkonen

Soppanan alueen linnusto on tyypillistä havumetsien lajistoa. Tauolla istuskellessa kuukkeli mitä todennäköisimmin tulee retkeilijää tervehtimään. Metsäkanalintukanta alueella on hyvä.

Kalalajisto

Myös kalastonsa puolesta Simojärvi on arvokas osa Simojoen vesistöä. Järvessä tavataan 13 kalalajia, joista mainittakoon siika, muikku, järvitaimen ja harjus. Simojokea pitkin järveen voi nousta myös merilohi.