Mistä Seitsemisen nimi tulee?

Puiston nimestä on monta tarinaa. Nimi voi juontua Iso-Seitsemisjärvestä ja sen seitsemästä syvästä lahdesta. Toinen tietolähde antaa olettaa, että kyseessä on nimen muuntuminen. Vanhoissa kartoissa järvi esiintyy nimellä Iso-Seilijärvi. Oletetaan, että pohjana olisi ollut saamenkielen sana seita, joka olisi muuntunut ensin seidaksi, sitten seiliksi ja edelleen seitsemiseksi. Seitsemisen tilan nimen historia juontaa isäntä Ananias Antinpoika Heinäahoon. Hän muutti sukunimensä Seitsemiseksi seitsemännen lapsen syntymän jälkeen.

Järjestetäänkö Seitsemiseen ohjattuja retkiä ja saako Seitsemisessä maasto-opastusta?

Tällä hetkellä Seitsemisen luontokeskuksessa on tarjolla opastuspaketteja päiväkoti-ikäisille, 1. - 2. -luokille sekä 5. - 6. -luokille ja yläkouluille. Metsähallitus järjestää kansallispuiston alueella ympäri vuoden opastettuja yleisöretkiä. Ryhmien opastus maastossa on puolestaan ohjattu kansallispuiston kanssa sopimuksen tehneille luontomatkailuyrittäjille. Heidän yhteystietojaan voi kysyä Seitsemisen luontokeskuksesta.  

Onko puiston alueella karhuja ja susia?

Pohjois-Pirkanmaalla asustelee karhuja. Myös susi on viime vuosina levittäytynyt seudulle. Itse puisto on molempien elinalueeksi liian pieni. Keväisin ja syksyisin puiston syrjäosista on löydetty karhun jälkiä. Puiston läpi kulkevat sudet jättävät jälkensä näkyville parhaiten lumiseen aikaan. Muina aikoina niitä on vaikea havaita. Puiston muut alueet ovat puolestaan vilkkaassa yleisökäytössä, ja niiltä metsän eläimet siirtyvätkin puiston rauhallisempiin osiin. Sekä karhu että susi väistävät ihmistä. Pienenkin kävijäryhmän liikkuminen on aika äänekästä - yksinään kulkeva kävijä voi silloin tällöin virittää pienen laulunpätkän ilmoittaakseen tulostaan.

Voiko koiran ottaa mukaansa puistoon?

Koira saa olla mukana hihnassa.

Onko lähialueella yksityismajoitusta?

Lisätietoja alueen yksityismajoituksesta voi kysyä Seitsemisen luontokeskuksesta.