Änäkäisen alueen sijainti SuomessaItä-Suomi, Pohjois-Karjala
Lieksa (www.lieksa.fi)
Änäkäisen virkistysmetsä  
Kohdetta hoitaa Metsähallitus.

Salpalinjan jyhkeä panssariestekivien rivistö halkoo Änäkäisellä Suomen ja Venäjän rajalle johtavaa Kivivaarantietä, joka tunnettiin jatkosodan "Rukajärven tienä". Änäkäisellä voi tutustua sekä talvi- että jatkosodan aikaisiin linnoitteisiin ja tapahtumiin.

Uhka idästä kasvaa

Talvisota päättyi maaliskuun 13. päivä 1940 ja rauhansopimukseen kuuluvien alueluovutusten myötä Suomen itäraja siirtyi osittain. Puolustusta heikensi muun muassa Kaakkois-Suomen linnoitteiden jääminen uuden rajan taakse.

Etualalla on Salpalinjan rekonstruktioasema ja taustalla häämöttävät Salpalinjan panssariesteet. Kuva: Reino Turunen

Sodan jatkuva uhka sai Suomen johdon päättämään vielä maaliskuun aikana koko rajan linnoittamisen jatkamisesta. Suunnitelmat valmistuivat nopeasti ja työt aloitettiin jo huhtikuussa. Rakennustyön tuloksena syntyi Salpalinjana tunnettu puolustuslinja. Linja ulottui Suomenlahdelta Savukoskelle saakka ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle asti (noin 1200 km).

Linnoitustyöt aloitettiin valtakunnan rajan läheisyydessä sijaitsevilta kohteilta syksyllä 1940. Linnoittajat olivat lähinnä Linnoitustoimiston palkkaamaa siviilityövoimaa tai varusmiehiä. Siviilityövoimalla teetettiin ammattitaitoa vaativat tehtävät, kuten panssariestekivien louhinta, kuljetus ja asennus sekä raskaat tulipesäkkeet, bunkkerit ja erikoisrakenteet. Varusmiehet rakensivat taistelu- ja yhteyshaudat, normaalit ampumapesäkkeet, suojakorsut ja piikkilankaesteet sekä raivasivat ampuma-alat. Armeijakuntien alueet oli jaettu työpiireihin ja niiden alaisiin työryhmiin. 
 

Salpalinja - Suomen suurin työmaa

Rakennustyöt olivat vilkkaimmillaan maaliskuussa 1941, jolloin tehtävissä uurasti 37 000 henkeä. Päämajan Linnoitustoimisto ja armeijakunnat tekivät linnoitteiden teknisen ja taktillisen suunnittelun. Itärajan puolustuksesta ja linnoittamisesta vastasi viisi armeijakuntaa, joiden alueilla toimivat numeroidut, siviileistä kootut työvoimapiirit. Rakennustyöt Salpalinjalla katkesivat jatkosodan syttyessä. Salpalinjan rakentamista ja taistelukuntoon saattamista jatkettiin vielä vuoden 1944 kesästä syyskuussa solmittuun aselepoon ja joukkojen kotiuttamiseen saakka.

Salpalinjaa on pidetty Suomen suurimpana rakennustyömaana. Yhdelle miehelle työtä olisi riittänyt 70 000 vuodeksi.

Salpalinjan selkärangan muodostivat teräsbetoniset korsut. Lisäksi Salpa-asemaan kuului puisia kenttälinnoitteita, panssariestekiviä, piikkilankaesteitä ja taisteluhautoja. Koko Salpalinjalle rakennettiin noin 350 kilometriä taistelu- ja yhdyshautaa, 700 teräsbetonista tehtyä ase- ja majoituskorsua, 25 luolaa, satoja kenttälinnoitettuja majoituskorsuja, 1650 kenttälinnoitettua konekivääri- ja tulenjohtoasemaa, 500 tykkiasemaa sekä yli 200 km monirivistä panssariestekivetystä ja yli 300 km piikkilankaestettä.

Jatkosodan taistelut eivät koskaan yltäneet Salpalinjalle asti, mutta on arvioitu, että puolustuslinja oli osaltaan vaikuttamassa Neuvostoliiton kanssa tehtyihin rauhanehtoihin. Sodan päätyttyä liittoutuneiden valvontakomissio määräsi Salpalinjan aseistuksen purettavaksi. Linja piti tehdä taistelukyvyttömäksi, mutta sen rakenteita ei kuitenkaan tuhottu.

Salpalinja unohtui sotien jälkeen ihmisten mielistä useiksi vuosikymmeniksi. Osa Salpalinjan kohteista on nykyisin entisöity tai rekonstruoitu, lähinnä matkailukäyttöä varten. Salpalinja rinnastetaan muinaismuistolain alaiseksi kohteeksi, eikä siihen kajoaminen ilman Museoviraston lupaa ole sallittua.

Salpalinjan kohteisiin voit tutustua myös Pihlajaveden Kongonsaaressa.

Yhteystiedot

Änäkäiseen ja Salpalinjaan voi tutustua ympäri vuoden. Änäkäisen pysäköintialueella on suomenkielinen opastustaulu, jossa valotetaan Änäkäisen sotahistoriaa. Lisätietoja Änäkäisen alueesta saa Kolin luontokeskus Ukosta.

Kulkuyhteydet ja kartat

Änäkäisen ja Salpalinjan kulkuyhteyksistä on kerrottu Änäkäisen virkistysmetsän verkkosivuilla.  

Sähköiset kartat

Palvelut

  • Änäkäisen pysäköintialueella on suomenkielinen opastustaulu, jossa valotetaan Änäkäisen sotahistoriaa.
  • Opastettuja retkiä maastossa järjestää Erästely Ky (www.erastely.fi).
  • Lisätietoja Änäkäisen alueesta saa Kolin Luontokeskus Ukosta.

Liikuntaesteisten palvelut

Salpalinjalla ei ole liikuntaesteisten palveluita. 

Tämän sivun osoite on: www.luontoon.fi/salpalinjaanakainen

Asiakaspalvelu

Kolin luontokeskus Ukko
Puh. 0206 39 5654
ukko(at)metsa.fi