Saimaannorppa, sisukas suomalainen

Suurisilmäinen saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hylkeistä. Tämän jäätä rakastavan norpan voi tavata ainoastaan Saimaalla, jonne se jäi eristyksiin muista hylkeistä jääkauden päättyessä.
Saimaan tummissa ja sokkeloisissa vesissä elävän norpan ainoa vihollinen on ihminen, jonka toiminnan seurauksena norppakanta on romahtanut 1900-luvun aikana. Pitkäjänteisten suojelutoimien ansiosta Saimaalla elää nykyään noin 370–380 norppaa, mutta sukupuuton uhka on edelleen olemassa. Nykyään norpan suurimpia uhkia ovat hukkuminen kalanpyydyksiin, ilmastonmuutos, hajanainen ja pieni kanta sekä pesimäaikainen häiriö.

Täällä voit lukea lisää tästä sisukkaasta järvisuomalaisesta. Saat myös selville miten Metsähallitus osallistuu norpan suojeluun ja mitä itse voit tehdä saimaannorpan hyväksi.

Mukavia sukelluksia!

10 kiintoisaa faktaa saimaannorpasta

  • Saimaannorpat asuvat Saimaalla

    Saimaannorpan älykkyyden on arveltu vastaavan koiran älykkyystasoa.
  • Norppa käyttää kynsiään kaivertaessaan hengitysaukon jäähän.
  • Saimaannorppa voi sukeltaa yli 20 minuutin ajan. Tyypillisesti sukellus kestää alle kymmenen minuuttia.
  • Naaras synnyttää alkukeväällä yleensä yhden poikasen rannan lumikinokseen kaivamaansa pesään. Pesää on hankala havaita jään päältä, sillä pesään kuljetaan avannon kautta.
  • Kiiski, kuore, ahven, muikku ja särkikalat muodostavat pääosan norpan ruokavaliosta. Täysikasvuinen norppa syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa.
  • Kuutin voi nähdä leikkivän vedessä kuljettaen esim. kortta suussaan. Myös emot voivat leikkiä poikasensa kanssa.
  • Jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio, jonka avulla sen voi tunnistaa samalla tavoin kuin ihmisen sormenjäljestään.
  • Suurin Saimaalla punnittu uros "Viljo" painoi 124 kiloa. Tavallisesti aikuisen norpan paino on noin 60 kiloa. Paino vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan.
  • Norppa saavuttaa sukukypsyyden 4-6 vuoden ikäisenä ja voi elää yli 30 vuotta.
  • Norpalla on takaräpylöiden välissä lyhyt häntä.

Lue lisää

Saimaan oma norppa
Metsähallitus ja norppa
Minä ja norppa

Saimaan oma norppa

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Suomen suurimpaan järveen se jäi eristyksiin 8000 vuotta sitten mannerjään sulaessa ja maankohoamisen katkaistessa väylän Itämereen. Sopeutuessaan elämään sameavetisessä ja sokkeloisessa Saimaassa sen aivot ja silmät kehittyivät suuremmiksi kuin lähisukulaisillaan. Saimaannorppa on Saimaan oma hylje, eikä niitä elä missään muualla.

Saimaannorppa tai hyle, kuten paikalliset sanovat, viettää valtaosan elämästään sukelluksissa ja pystyy myös nukkumaan vedessä unisukelluksillaan. Toukokuussa, karvanvaihdon ollessa kiivaimmillaan, norpat viihtyvät rantakivillä ja luodoilla kuivattelemassa turkkiaan. Saimaannorpilla on yleensä omat suosikkipaikkansa, joilla ne voivat loikoilla keväästä toiseen. Jos löydät norpan makuupaikan, älä lähesty sitä ja säikäytä eläintä. Hyvällä onnella voit seurata sen elämää vuosia.

Karvanvaihtoajan jälkeen norpat palaavat taas veteen. Heinäkuun lämmössä vain satunnaisesti veden pinnalle nouseva norpanpää on todiste tämän myyttisen olennon olemassaolosta.

 Saimaannorpan voi tavata missä päin Saimaata tahansa. Hyviä paikkoja havainnointiin ovat Linnansaaren ja Koloveden Kansallispuistot. Kuva: Jouni Koskela

Norppa ei pode sukeltajantautia

Saimaannorppa on taitava sukeltaja ja sopeutunut elämään vedessä. Se suunnistaa saarten ja luotojen täyttämässä Saimaassa näköaistin ja viiksikarva-aistin avulla. Ihonalainen rasvakerros on erinomainen eriste vedessä ja isot takaräpylät mahdollistavat nopeat liikkeet ravinnon perässä.

Norppa on Saimaan ensimmäinen ammattikalastaja. Aikuinen norppa syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa. Sen paino, erityisesti rasvan määrä, vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan. Lihavimmillaan norppa on alkutalvella ennen jäiden tuloa ja laihimmillaan alkukesällä lisääntymis- ja karvanvaihtoaikojen jälkeen. Karvaa vaihtaessaan norpat paastoavat suurimman osan ajasta.

Saimaannorppakanta kasvaa hitaasti. Norpat saavuttavat sukukypsyyden vasta 4-6 –vuotiaina ja synnyttävät vuosittain yleensä yhden poikasen. Erityisesti nuoriin ikäluokkiin kohdistuvan suuren kuolleisuuden vuoksi keskimääräinen elinikä jää usein alle kymmeneen vuoteen. Hyvällä onnella norppa voi elää kolmekymmentä vuotta.

Aikuiset norpat ovat paikkauskollisia. Karvanvaihtoaikaan ne viihtyvät samoilla luodoilla keväästä toiseen. Kuva: Vesa Nikkanen

Saimaannorppaa uhkaavat monet vaarat

Metsästyksen, ympäristömyrkkyjen, pesimäaikaisen vedenpinnan vaihtelun ja kalanpyydyskuolleisuuden vuoksi norppakanta romahti 1900-luvun loppupuolella. Osa uhista on voitettu ja saimaannorppa kanta on kasvanut hitaasti tällä vuosituhannella, mutta paljon on vielä tehtävää norpan tulevaisuuden turvaamiseksi.

  • Metsästys. Saimaannorppa on ollut riistalaji ja sen metsästämisestä maksettiin tapporahaa 1940-luvulle saakka. Lopullisesti metsästys kiellettiin ja saimaannorppa rauhoitettiin asetuksella vuonna 1955.
  • Ympäristömyrkyt. Etenkin Saimaan suuret elohopeapitoisuudet 1960- ja 1970-luvuilla vaikuttivat heikentävästi norppien lisääntymiseen.
  • Saimaan juoksutus. Saimaan juoksutuksen aiheuttamat suuret vedenpinnan vaihtelut romahduttivat norppien talvipesiä, kunnes 1991 solmittin Saimaan juoksutussopimus. 
  • Kalanpyydyskuolleisuus. Nailonverkkojen käyttöönotto 1960-luvulla on ollut tuhoisaa norppakannalle.
     

Suurimmat uhat tänään:

  • Kalanpyydyskuolleisuus. Etenkin kuutteja sotkeutuu edelleen kalaverkkoihin ja hukkuu löysänieluisiin katiskoihin.
  • Ilmastonmuutos. Hyväluminen talvi on norpan pesinnän onnistumisen ehto.
  • Pieni populaatio. Liian läheiset sukulaisuussuhteet aiheuttavat geeniperimän heikentymisen.
  • Pesinnänaikainen häirintä. Norpan pesärauhan rikkoontuminen voi johtaa jopa kuutin kuolemaan.
  • Rantarakentaminen. Ympärivuotisen asutuksen lisääntyminen Saimaan rannoilla vähentää norpan pesimä ja rantamakuupaikkojen määrää.
     

Metsähallitus ja norppa

Saimaannorppa on Metsähallituksen vastuulaji. Metsähallitus on sitoutunut norpan suojeluun valtion mailla. Suojelusta ja kannanseurannasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Suojeluun osallistuu eri viranomaistahoja, luontojärjestöjä, tutkijoita ja yli sata vapaaehtoista. Tehostunut suojelu on tuottanut tulosta. Vuonna 2016 syntyi ennätysmäärä, 86 kuuttia, joista suurin osa syntyi metsähallituksen alueilla.

Suojelubiologi Jouni Koskela tarkastaa saimaannorpan pesää, josta emo ja kuutti ovat jo lähteneet. Pesälaskentojen avulla kerätään tietoa muun muassa syntyneiden kuuttien määristä. Kuva: Raisa Tiilikainen

Konkreettiset saimaannorpan suojelutoimet alkoivat 1955, kun norppa rauhoitettiin ja sen metsästys kiellettiin asetuksella. 1980-luvulla voimaan tulivat ensimmäiset kalastus- ja liikkumisrajoitukset norppavesillä. Nykyään saimaannorppa, sen talvipesä ja lepokivet ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain nojalla.

Kansallispuistoihin ja muille suojelualueille on annettu maihinnousu- ja liikkumisrajoituksia. Norpan elinvaatimukset otetaan huomioon kaavoituksessa ja norpalle vaarallista kalastusta on rajoitettu.

Kannan seurannan avulla pystytään arvioimaan suojelutoimien teho ja reagoimaan nopeasti mahdollisiin uhkiin. Vuosittain seurataan pesimäoloja, syntyvyyttä, kuolinsyitä sekä lisääntymisalueiden luontoa.

Saimaannorppa jatkaa sukelluksiaan, kun suojelemme sitä yhdessä! Silloin myös tulevat sukupolvet voivat nähdä norpan luodoilla lepäilemässä tai sukeltelemassa selkävesillä.

Erätarkastaja Markus Rahikainen partioi saimaannorppavesillä ja pitää huolen, että kalastusvälineet ovat norppaturvallisia. Apuna LIFE-hankkeen projektipäällikkö Raisa Tiilikainen. Kuva: Saara Olkkonen

Minä ja norppa

Jokainen voi omilla toimillaan osallistua saimaannorpan suojeluun. Kalanpyydykset ovat edelleen norppakannan vakavin välitön uhka. Etenkin kuutit takertuvat helposti verkkoihin ja jäävät jumiin katiskaan, jonka nielu on liian iso. Katso alta norppaturvallisen kalastuksen ohjeet.

Toinen suuri uhka saimaannorpalle on ilmaston lämpeneminen. Vähälumiset talvet ja heikot jäät vaikeuttavat norpan pesintää. Välttämällä Saimaan jäillä liikkumista etenkin saarten ja luotojen rantojen läheisyydessä ja pitämällä jäänpeittoaikana koirat kytkettynä turvaat saimaannorpan lisääntymistä erityisesti vähälumisina talvina, jolloin kuuteilla ei ole kinokset tarjoamaa suojaa. Vähentämällä omaa kulutustasi ja tekemällä luonnon kannalta eettisiä valintoja vaikutat myös saimaannorpan elinolosuhteiden parantamiseen.

Kuva: Suomen luonnonsuojeluliittoKalasta vain katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveäksi.

Norppavesillä (norppakartta.wwf.fi) saa käyttää vain katiskaa, jonka nielu ei leviä yli 15 cm. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Kalastuslain nojalla katiska tulee myös merkitä selkeästi ja varustaa se omilla yhteystiedoilla. Muista myös kalastusluvat.

Voit varmistaa katiskan norppaturvallisuuden joko hankkimalla nielurajoittimen tai käyttämällä nippusiteitä. Valitse kaupassa kuitenkin kalliimpi ja kestävämpi nippuside. Halpojen nippusiteiden muovi on altis UV-säteille ja hajoaa yleensä vuoden käytön jälkeen. Kuva: Jouni Koskela

Jätä verkot rannalle 15.4-30.6 välisenä aikana ja tarkasta kalastusrajoitusalueet esimerkiksi WWF:n norppakartasta (norppakartta.wwf.fi). Alueellisten rajoitusten piirissä on hieman yli puolet Saimaan vesialueista. Muista myös, että verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia myös rajoitusaikojen ulkopuolella.

Pidä silmät auki Saimaalla veneillessäsi. Kun veneilet Saimaan vesistöissä, tarkkaile ympäristöäsi. Norpanpää tummassa vedessä voi olla haastava havaittava.

Kierrä luodot ja rantojen kinokset. Jos liikut talvisen Saimaan jäillä, kierrä selkävesien luodot ja niemenkärkien kinokset, niissä voi olla norpan pesä. Pidä myös koirasi kytkettynä.

Ilmoita kuolleista norpista

Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kuolleet norpat tutkittaviksi. Kuolleina löydetyistä norpista saadaan yleensä selville ikä ja sukupuoli, usein myös kuolinsyy, joka on tärkeää tietoa kannanseurannalle.

  • Jos löydät kuolleen norpan, varmista etteivät aallot vie sitä.
  • Ilmoita pikaisesti Metsähallitukseen Savonlinnaan, puh. 0206 39 5000 tai poliisille.
  • Kerro nimesi ja osoitteesi sekä mistä ja milloin löysit kuolleen norpan.
  • Jos esim. mökkirantasi lähellä elelee norppa, voit ilmoittaa myös siitä Metsähallitukseen havaintolomakkeella (www.webropolsurveys.com) tai sähköpostilla saimaannorppa(at)metsa.fi.

Kiitos avustasi!

Utelias saimaannorppa on Suomen luonnon aarre. Kuva: Juha Taskinen

Lisätietoja saimaannorpasta ja LIFE-hankkeesta

Video: Huomioi norppa veneillessäsi Saimaalla

Rantakivillä loikoileva norppa voi säikähtää pärskeitä. Videolla kerrotaan norpan käyttäytymisestä ja annetaan vinkkejä lomailijoille, kuinka kohdata norppa viisaasti (youtube.com)

Kalasta vain katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveäksi

Norppavesillä (norppakartta.wwf.fi) saa käyttää vain katiskaa, jonka nielu ei leviä yli 15 cm. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Kalastuslain nojalla katiska tulee myös merkitä selkeästi ja varustaa se omilla yhteystiedoilla. Muista myös kalastusluvat.

Norppaturvallinen katiska

Katso videolta erätarkastajan ohjeet norppaturvallisen pyydyksen tekoon (www.youtube.com)

Norpan vuosi


Lue norpan vuodesta (pdf, 380 kt)

Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet

(julkaisut.metsa.fi)

Saimaannorppa–LIFE, yhteisin voimin saimaannorpan avuksi

Saimaannorppa-LIFE -hanke edistää saimaannorpan suojelua vuosina 2013–2018 monin eri keinoin:

  • suojelemme norppaa ja teemme tutkimusta
  • teemme apukinoksia ja selvitämme pesinnän turvaamista ilmaston lämmetessä
  • jaamme tietoa kalastajille, koululaisille, asukkaille ja lomalaisille
  • neuvomme ja valvomme vesillä
  • tuotamme kunnille tietoa norppa-alueiden kaavoitukseen

Lisätietoa hankkeesta: Saimaannorppa-LIFE -hanke (ww.metsa.fi)

Ilmoita kuolleista norpista

Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kuolleet norpat tutkittaviksi. Kuolleina löydetyistä norpista saadaan yleensä selville tärkeää tietoa kannanseurannalle.

Lue Itä-Savon artikkeli saimaannorpasta

Video: Auta turvaamaan saimaannorpan pesärauhaa

Näin turvaat saimaannorpan pesärauhan -video

Saimaannorpan kuutit syntyvät kevättalvella rantakinoksiin. Katso videolta vinkit (www.youtube.com), miten parhaiten otat norpan huomioon liikkuessasi talvisen Saimaan jäillä.