Kaunispään huippu - näköalapaikka tunturissa

Kaunispään huippu. Kuva: Nina Raasakka

Kaunispään tunturihuippu kohoaa yli 400 metrin korkeuteen Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Se on helposti tavoitettava näköalapaikka, jonne pääsee myös autolla. Huipulta avautuu upea näkymä Urho Kekkosen kansallispuistoon, Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaa-alueelle.

Karvaselän kummituskämppä

Karvaselän kummituskämppä sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä, Tunturihotellista noin 100 metrin etäisyydellä merkittyjen reittien alueella. Nykyiselle paikalleen se on siirretty entisen postipolun, nykyisen Inari - Kittilä -tien läheisyydestä. Entisellä paikallaan siinä majoittui poromiehiä ja retkeilijöitä. Yöpyjien kerrotaan usein öisin havahtuneen erikoisiin ääniin, joiden aiheuttajaa ei kuitenkaan koskaan voinut silmin nähdä. Tarina kertoo, että kämpässä arvellaan kummitelleen. Nykyisin kämppä on retkeilykäytössä päivätupana. Tuvasta noin 150 m pohjoiseen sijaitsee Kelo-ojan kota ja puuliiteri.

Saariselän vanhin mänty. Kuva: Anu Virtanen

Saariselän vanhin mänty

Saariselän alueen vanhin mänty on mielenkiintoinen yksityiskohta, johon voi helposti tutustua kylän keskustassa. Noin 530-vuotiasta puuvanhusta voi vaikka halata, mikäli kädet yltävät ympäri. Mänty sijaitsee Saariselän keskustassa, Kuukkelinkaupalta lähtevä Jokostien varrella.

Prospektorin kaivos, päivätupa. Kuva: Nina Raasakka

Prospektorin kaivos

Vuonna 1902 rakennettu kaivos on mielenkiintoinen tutustumiskohde Saariselän päiväretkeilyreitistön varrella, noin kilometrin päässä Laanilasta. Kaivosyhtiö Prospektor rakensi sen aikanaan kullan etsintää varten. Prospektorin kaivosyhtiön konttori oli Saariselän alueen ensimmäinen rakennus, joka tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Prospektorin kaivokseen voi tutustua lyhyelläkin päiväretkellä. Prospektorin kaivoskuilun ylle on rakennettu pieni mökki, josta voi tutkailla vanhaa kultakaivosta.

Moitakurun poroerotuspaikka. Kuva: Nina Raasakka

Moitakurun poroerotusaita

Moitakurun poroerotuspaikka on Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoispuolella. Aita on Ivalon paliskunnan poroerotusaita, joka on aktiivisessa käytössä niin kesämerkitysten aikaan kuin talvella erotuskaudella. Uusi erotusaita on rakennettu 1980-luvulla. Vanha Moitakurun erotusaita, joka on rakennettu 1920-luvulla, on sijainnut ojan toisella puolella, nykyisestä aidasta noin kilometrin päässä. Nykyiseen erotusaitaan voi tutustua kätevästi kaikkina vuodenaikoina. Saariselältä kulkee merkitty kesäreitti ja talvella huollettu latuja Moitakurun kämpälle. Moitakurun kämppä on vanha porokämppä, joka palvelee nykyisin retkeilijöitä avoimena päivätupana.

Piispankivi. Kuva: Anu Virtanen

Piispankivi

Laanilan kohdalla valtatien varteen on pystytetty toisen maailmansodan aikaisten synkkien tapahtumien muistoksi Piispankivi. Laanilassa venäläinen desanttiosasto hyökkäsi pohjoiseen matkalla olleen linja-auton kimppuun vuonna 1943. Hyökkäyksessä surmansa saivat Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Aukusti Wallinmaa, neiti Ruth Kjäld, rouva Aune Hiltunen ja haavoittumisen jälkeen kuoli vielä autonkuljettaja Paavo Nyqvist. Nähtävyyspaikalla on opastetaulu kertomassa hyökkäyksestä.

Laanilan Kultareitti

Laanilasta, valtatien 4 länsipuolelta lähtee 7,6 km mittainen Kultareitti. Kultareitillä voi perehtyä kullankaivuun historiaan ja nykypäivään. Polku kulkee vanhojen kaivosten ja kultavaltausten kautta. Polun varrella voi nähdä myös toiminnassa olevan kultavaltauksen.

Pyhän Paavalin Kappeli. Kuva: Anu Virtanen

Pyhän Paavalin Kappeli

Pyhän Paavalin kappeli on Saariselän matkailukeskuksessa. Se on hirsirakenteinen tunturikappeli, jossa on tilaa 300 hengelle. Tunturikappelissa on ainutlaatuinen alttaritaulu; tunturimaisemaan avautuva ikkuna alttarin takana.

Magneettimäen muistomerkki. Kuva: Ninni Raasakka

Magneettimäki ja museotie

Muutama kilometri Saariselältä pohjoiseen on ns. magneettimäki eli jyrkkä mäki vanhalla nelostiellä, joka oli tärkeä kulkuväylä erilaisille kuljetuksille Inariin ja Petsamoon saakka 1940-luvulla. Nimi voi juontua uskomuksesta, jonka mukaan maaperässä mäen kohdalla on niin paljon magneettista vetoa, että se vie voimat mm. kuorma-autojen moottoreista niiden liikennöidessä 1940-luvulla. Eräs selitys nimen alkuperälle tulee siitä, että maaston muodot saavat aikaan optisen harhan, jonka mukaan vauhti tuntuisi kiihtyvän itsestään ylämäkeen mentäessä. Tie on säilytetty siinä tilassa kuin se aikanaan on ollut. Tien varrella on käyty myös talvisodan taisteluita. Nykyään nelostiellä on uusi linjaus ja vanha tie on nimetty museotieksi. Museotien varrella on muistomerkki kertomassa paikan historiasta. Museotien varrella on myös tulentekopaikka ja laavu. Talviaikaan museotie on moottorikelkkailureittinä.

Nähtävyydet Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaassa

Tutustu myös Urho Kekkosen kansallispuiston nähtävyyksiin ja Hammastunturin erämaan nähtävyyksiin.