Saarijärven aarnialueen metsät ovat vaihtelevia, mutta enimmäkseen karun puoleisia. Kuivien ja karukkokankaiden valtapuu on mänty. Kuusikotkin ovat enimmäkseen kuivahkoja, vain purovarsissa on tuoreempia kuusimetsiä. Lehtipuita kasvaa eniten kasketuissa metsissä, purojen varsilla ja soiden laitamilla. Metsissä on paljon pohjoista ilmettä, suopursu nousee soilta kuiville kankaille.

Suot ovat myös karuja ja kangasrämeiden osuus on suuri. Vain Lokkisuo edustaa hiukan rehevämpää suoluontoa siniheinäkasvustoineen ja puronsuun saramättäiköineen.

Saarijärven aarnialueen suurin luonnonarvo on metsien luonnontilaisuus ja järeän puuston runsaus. Järven itäpuolen Saarivaara on komeaa luonnonmetsää. Vaaran eteläinen puoli on kuusivaltaisempi ja siellä on palolta ikiajat säilyneitä korpijuotteja, joita voi hyvällä syyllä nimittää kirveenkoskemattomiksi. Hyrynsalmen puoleisen osan metsät ovat vanhasta kaskeamisesta huolimatta koskemattoman tuntuisia ja suuria aihkipuita ja järeitä lahopuita on paljon. Komeimmat kankaat todella tekevät kunniaa aarnialueen nimelle.

Aarnialueen kasvi- ja eläinlajisto on vanhoille havumetsille tyypillistä. Mitään suurharvinaisuuksia ei lajisto pidä sisällään, mutta vanhan metsän hiljaisuutta ja rauhaa, lahopuuta ja tasaista pienilmastoa tarvitsevat lajit viihtyvät ja voivat hyvin Saarijärven aarnialueella. Suot ja vesistöt tuovat alueelle myös oman lajilisänsä.

Vanhan metsän eläjiä

Vanhojen puiden koloissa pesivistä lajeista Saarijärvellä tavataan metsien tiaisia, hömö-, lapin- ja kuusitiaista sekä tikkoja, kuten puihin komeita reikiä tekevää palokärkeä. Kesäiltoina taivaalle piirtävät kaaria kirskuvat tervapääskyt, joilla myös on pesänsä kelonlatvojen koloissa.

Myös alueen petolinnut ovat vanhojen metsien lintuja. Kanahaukka pesii alueella vakituisesti. Lapinpöllö pesii usein katkenneen kelon eli savupiippukelon päähän, mihin se vuoraa pesäkupin. Yön petolinnuista helmipöllö on kuuluvin, kun se kevättalvella ilmoittaa pesäaikeistaan puputtaen.

Soilla pesivät harvinaistuneet kala- ja selkälokit sekä monet kahlaajat. Laulujoutsen pesii myös alueella, samoin useampikin kurkipari. Kanalinnuista aluetta suosivat erityisesti oikeat metsälajit metso ja pyy. Kuukkeli seurailee syyspäivänä kulkijaa joskus koko perhekunnan voimin.

Saarijoen varressa kulkija huomaa varmasti amerikanmajavan (ent. kanadanmajava) paikallaolon. Se on ahkera metsuri kaataen puita niin pesätarpeiksi kuin ravinnoksikin. Hirviä ja poroja alueella liikkuu jatkuvasti.

Kasviharvinaisuuksilla alue ei loista, mutta lahopuulla viihtyvä kääpälajisto on runsas, joskin vielä vajavaisesti tutkittu.