Ruijanpolku on maastoon merkitty kesäreitti, jonka kokonaispituus on 35 km. Reitin kiertäminen edellyttää kohtalaisia suunnistus- ja erätaitoja. Ruijanpolun kulkemiseen on hyvä varata aikaa kaksi päivää. Yöpyä voi Sompion luonnonpuiston ulkopuolella olevilla tulenteko- ja leiriytymispaikoilla. Polku on merkitty maastoon vanhan merkintätavan mukaisesti puisin tolpin, joissa on vinoristi. Lisäksi polun varrella on vanhoja kivikasoja polkumerkintänä. Vanhat kiviset polkumerkinnät tulee säilyttää koskemattomina (Muinaismuistolaki) ja muutenkin luonnonpuiston alueella kaikki luontoa muuttava toiminta on kiellettyä. Polkumerkintöjä on seurailtava retken aikana tiiviisti Sompion luonnonpuiston puolella, koska siellä retkeileminen on sallittua vain merkityillä reiteillä. Mukana on hyvä olla retkeilyyn soveltuva kartta (vähintään 1:100 000).

Ruijanpolun kivistä kasattu polkumerkintä. Kuva: Pirjo RautiainenMaasto

Sompiojärveltä lähdettäessä polun alkupuoli kuljetaan paikoin hyvin kivikkoisessa maastossa. Retkeilijällä onkin syytä olla hyvät retkeilyjalkineet jalassaan. Kosteikko-osuuksille on rakennettu pitkokset ja jokien yli sillat, mutta kumisaappailla on hyvä varustautua alkukesästä ja sateisina aikoina. Kivikkoinen taival on myös Terävä-Nattasen tulentekopaikalta tunturin huipulle menevä osuus, joka onkin ainoa merkittävä nousu Ruijanpolulla. Terävä-Nattasen huipulle vievällä pistoreitillä noustaan noin 544 m korkeuteen ja koko 1 km matka huipulle on erittäin kivikkoinen. Terävä-Nattasen huipulla on pelkästään rakkakivikkoa. Terävä-Nattasen tulentekopaikalta polku jatkuu vaihtelevassa metsä- ja suomaisemassa. Loppuosa polusta kulkee pääosin kuivassa kangasmetsässä, jossa on helppo kulkea.