Sompiojärvi - Terävä-Nattasen tulentekopaikka, 6 km

Sompiojärveltä lähdettäessä polun alkupuoli kuljetaan paikoin hyvin kivikkoisessa maastossa. Retkeilijällä onkin syytä olla hyvät retkeilyjalkineet jalassaan ja alkukesästä sekä sateisina aikoina kumisaappaat. Alkutaival kulkee Nattastuntureiden juurella kasvavassa vanhassa metsässä ja on kivikkoista taivalta. Erityisesti Seinätunturin ja Terävä-Nattasen välinen kuru on rakkainen ja alkukesästä siellä on usein vielä lunta.

Terävä-Nattanen. Kuva: Kimmo Kuure

Puisten merkkitolppien lisäksi ensimmäisen 6 km matkalla on myös useita kivikasoiksi koottuja ikivanhoja reittimerkintöjä. Vanhat kiviset reittimerkinnät on säilytettävä koskemattomina (Muinaismuistolaki). Kivikkoinen polku johdattaa kulkijat retken ensimmäiselle välietapille, Terävä-Nattasen tulentekopaikalle. Tulentekopaikalle tultaessa on ylitetty pieni Kulmakko-oja, josta voi ottaa kahvivettä pannuunsa.

Terävä-Nattasen tulentekopaikka - Terävä-Nattasen huippu, noin 1 km

Kivikkoinen taival jatkuu, kun kivutaan tulentekopaikalta Terävä-Nattasen huipulle. Terävä-Nattaselle kiipeäminen on ainoa merkittävä nousu Ruijanpolulla. Terävä-Nattasen huipulle vievällä pistoreitillä noustaan 544 m korkeuteen ja koko kilometrin matka huipulle on erittäin kivikkoinen. Terävä-Nattasen huipulla on pelkästään rakkakivikkoa. Terävä-Nattasen huipulta avautuva upea näkymä palkitsee kuitenkin kiipeämisen vaivat moninkertaisesti!

Vanhan tyylinen reittimerkki. Kuva: Kimmo Kuure

Huipulla maisema avautuu joka puolelle ympäröivään maisemaan. Terävä-Nattasen lisäksi Nattasten muut viisi huippua näyttäytyvät lähellä; Pyhä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. Urho Kekkosen kansallispuiston laaja tunturialue siintää kauempana pohjoisessa, koillisessa ja idässä. Etelässä näkyy tarunhohtoinen Sompiojärvi ja taaempana Lokan tekojärvi. Kauempana lounaassa välkehtii Porttipahdan tekojärvi. Tunturialueita reunustavat sankat kynttiläkuusikot. Pohjoiset aapasuoalueet näyttäytyvät huipulta katsottaessa tuntureiden ja metsien välissä luikertelevina juonteina. Kaukomaisemia tiiraillessa voi yllättäen havaita miltei jalkojen juuresta kiirunan, joka viihtyy puuttomassa avotunturissa. Huipulta paluu tapahtuu samaa reittiä tulentekopaikalle.

Terävä-Nattasen tulentekopaikka - Kaptukaislammen laavu, 9 km

Sompion luonnonpuiston pohjoisrajan tuntumassa suuret, pitkäoksaiset kuuset ja paksu sammalikko luovat oman tunnelmansa. Nattushaara ylitetään siltaa pitkin. Kevätaikaan juuri tällä kohdalla reittiä voi olla tulvaa.

Ruijanpolulla retkeillessä on hyvä yöpyä välillä. Suurin piirtein polun puolivälissä, Kaptukaislammella voi leiriytyä teltassa tai laavulla. Urho Kekkosen kansallispuiston puolella oleva laavu on erämaisten, pienten Kaptukaislampien rannalla. Juomaveden voi ottaa Kaptukaisojasta, joka on parisataa metriä laavusta etelään päin ja polku kulkee ojan yli sillan kautta.

Kaptukaislammen laavu - Kiilopään tie, 13 km

Kaptukaislammen laavulta matka jatkuu mukavasti kuivalla metsäosuudella. Kopsusjärvelle menevä tieura ylitetään noin viiden kilometrin päässä Kaptukaislammilta. Kopsusjärventien varrella noin 600 m Ruijanpolusta länteen on laavu, jossa voi pitää taukoa tai yöpyä. Loppuosa matkasta on helppokulkuista maastoa. Tunturikoivikot ja mäntykankaat johdattavat kulkijan Kiilopään tien varteen. Tällä osuudella tarkka kulkija saattaa huomata vanhoihin mäntyihin reitin merkeiksi kauan sitten veistettyjä pilkkoja.

Kiilopään tie - Laanila, 6 km

Kiilopään tieltä matka jatkuu Laanilaan männikköisessä maastossa Kiilopään tuntureiden kehystäessä maisemaa itäpuolella. Laanilasta on yhteys Saariselän - Kiilopään alueen merkityille reiteille.