Hossan tienoot ovat vanhaa eräseutua. Värikallion kalliomaalaukset ovat ainakin 3 500 vuoden ikäisiä. Vanhimmat retkeilyalueelta löydetyt asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuotta vanhoja. Vesireittejä pitkin on kuljettu aina Laatokalta Jäämerelle ja Pohjanlahdelta Vienanmerelle ja päinvastoin läpi Hossan. Hossan Värikallion maalausten sarja on Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia.
Vakiintuva asutus toi mukanaan niittytalouden, jota kesti aina 1950-luvun alkupuolelle. Sen merkkinä ovat niittyladot ja suovanpohjat. Puromyllyissä on jauhettu lähikylien tuottamaa viljaa. Tervaa poltettiin eniten 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäiset savotat olivat jo 1900-luvun alussa, mutta nykyiset kämpät ovat 1940- ja 50-luvuilta. Puunottoon on liittynyt uitto ja sen tarvitsemat laitteet ja perkaukset. Alueen poronhoito juontaa juurensa 1500-luvulta, jolloin lappalaiset asuttivat Hossaa.
Hossa on kautta aikojen ollut kalastajien suosiossa. 1800-luvulla kalaa vietiin mm. Kajaaniin saakka, missä Ison Valkeaisen suuret siiat olivat haluttua jouluruokaa.
Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979 ja luontokeskus valmistui 1991. Retkeilyalueen ydinosa on laajennettu ja uusittu 2002.